Petteri Orpo Verkkouutisille: Pitäisi pelätä velkaa eikä velkajarrua

Sopu velkajarrusta on pääministeri Petteri Orpon mukaan ”kokoomuslaisen politiikan ja järjen voitto”.

Kokoomusjohtaja allekirjoittaa Verkkouutisten haastattelussa puheet siitä, että ratkaisu voi käytännössä pelastaa Suomen luottoluokituksen laskulta. Samaan hengenvetoon Orpo jatkaa, että luottoluokittajien päätösten takana vaikuttaa ennen kaikkea käsitys siitä, pystyvätkö poliitikot sopeuttamaan julkista taloutta.

Luottoluokittaja Fitch Ratings laski Suomen AA+:sta alempaan AA-luokkaan heinäkuussa. Pääsyyt ovat valtiontalouden tutut ongelmat. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on korkea ja julkisen talouden alijäämä suuri – hallituksen sopeutustoimista huolimatta.

Petteri Orpo korostaa, että Fitchin ratkaisun jälkeen on tehty mittava lisäsopeutus ja saatu aikaan päätös velkajarrusta.

– Nämä yhdessä palauttavat sen vanhan luoton suomalaisten päätöksentekijöiden vastuullisuuteen.

Tämä oli hänen mukaansa horjunut pääministeri Sanna Marinin (sd.) kaudella.

– Ja myöskin se horjui siksi, että talouden kehitys on ollut niin huonoa. Ei uskottu, että me vielä sopeutetaan. Kun Fitch jututti minua, kysymykset olivat, että milloin te teette niitä lisäpäätöksiä ja syntyvätkö ne, pääministeri jatkaa.

Pitäisi pelätä velkaa eikä velkajarrua

Velkajarru uudistaa kansallisia velkasääntöjä ja tuo EU:n finanssipoliittiset säännöt kansalliseen lakiin. Parlamentaarinen työryhmä asettaa jatkossa Suomelle alijäämätavoitteen, eli määrittää paljonko vuosittainen velanotto voi korkeintaan olla. Kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta ovat sitoutuneet siihen, että määritettyä kehystä noudatetaan. Tavoitteena on vähentää velkaantumista.

Vaikutus vaalikampanjointiin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin voi olla suuri. Ensi vaalikauden sopeutustavoite vahvistuu alkuvuodesta 2026. Mikäli jarrun allekirjoittanut puolue haluaa siis pitää talouspolitiikkansa uskottavana seuraavissa eduskuntavaaleissa, on sen tarjoiltava keinot siihen, miten tavoitteisiin päästään. Iskulauseiden ja lupausten kylkeen pitää löytää numeroita.

Etenkin kokoomuksessa on kiitelty sitä, että gallupien ykkösenä komeileva pääoppositiopuolue SDP joutuu nyt vihdoin kertomaan reseptinsä miljardien eurojen sopeutukseen pelkän hallituksen toimien arvostelun sijaan.

Velkajarrua on kritisoitu erityisesti poliittisen kentän vasemmasta laidasta. Uudistuksen on varoitettu suorastaan romuttavan hyvinvointivaltion.

Petteri Orpo ei allekirjoita väitteitä.

– Tämä sitoo tulevat hallitukset pitämään velan kurissa. Minusta pelottelu on kohtuutonta. Pitäisi pelätä sitä, jos velkaa ei pidetä kurissa.

Hallitsematon velkaantuminen johtaa alati kasvaviin korkomenoihin, Orpo muistuttaa. Pääministerin mukaan tämä syö lopulta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan.

Pelkkiä valtionvelan korkoja maksettiin viime vuonna jo noin kolme miljardia euroa. Se on vertailun vuoksi lähes puolet Suomen puolustusmenoista.

SDP:n on tunnustettava tosiseikat

Sopu velkajarrusta on ruokkinut spekulaatioita tulevasta hallituspohjasta. Esimerkiksi kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz intoutui pohtimaan hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, voisiko tämä olla signaali siitä, että edessä on kolmen suuren puoleen, eli kokoomuksen, SDP:n ja keskustan hallitus. Keskustasta on jo tosin ehditty viestiä, ettei puolue ole halukas lähtemään enää SDP:n johtamaan hallitukseen.

Petteri Orpo ei tunnetusti pidä sinipunan tai minkään muunkaan hallituspohjan pyörittelystä ennen kuin vaalit on oikeasti käyty.

Tähän mennessä Orpo on myös tehnyt toistuvasti varsin selväksi, ettei SDP:n talouspolitiikkaa pidetä kokoomuksessa mitenkään uskottavana.

Velkajarrupäätöksen jälkeen kokoomusjohtajalta on silti pakko kysyä asiasta.

Onko jokin muuttunut, ja jos ei, mitä SDP:n pitäisi tehdä, että kokoomuksen näkemys muuttuisi? 

– Se on tosiseikkojen tunnustaminen, Orpo lataa.

Vaikka SDP onkin sitoutunut velkajarruun paperilla, ei tämä vielä tee puolueen talouspolitiikasta Orpon mukaan vastuullista.

Hän vaatii SDP:ltä selkeää vaihtoehtoa hallituksen politiikalle.

– Se on se, mikä ensimmäisenä pitää tehdä. Ei riitä sanoa, että ollaan sitouduttu ensi kaudella kuuden ja puolen miljardin euron sopeutukseen. He ovat kritisoineet meitä kaksi ja puoli vuotta aamuin, illoin ja viikonloppuisin. Edelleen heidän pitää kertoa, mikä on se vaihtoehto nyt. Ja sitten seuraavassa vaiheessa kertoa oma ratkaisu ensi vaalikaudelle.

– Ja silloin me nähdään sitten se, että millaista se politiikka on.

Suurta luottoa Orpolla ei SDP:n vaihtoehtoon ole.

Pääministerin paikkaa hamuava SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on hänen mukaansa ”hävinnyt maanrakoon”.

– Ei ole omaa ohjelmaa, ei sanota mitään, ettei tulisi vahinkoja ja odotetaan henkeä pidätellen, että vaalit jo tulisivat.

Petteri Orpon mukaan seuraavat vaalikeskustelut tullaan käymään velkajarrun myötä määritettävien kehysten puitteissa. SDP:n nykyisen linjan perusteella tilanne voi muodostua puolueelle haastavaksi.

Petteri Orpo uskoo poliitikkojen myös joutuvan pitämään, mitä lupaavat.

– Olisi se nyt aika kummallista, että jos vaalikeskusteluissa kertoo, mitä on omat lääkkeet ja sanoo, että pidetään kiinni velkajarrusta – kuten oletan nyt sitten kaikkien siihen sitoutuneiden puolueiden tekevän – että sitten mentäisiin hallitusneuvotteluihin ja sanottaisiin, että eipäs tehdäkään.

– Se jos joku olisi petetty vaalilupaus.

Pitää uskoa siihen, mitä tekee

Petteri Orpon hallitusta on riepoteltu julkisuudessa samaan aikaan niin julkisen talouden sopeutuksesta kuin velkaantumisestakin.

Etenkin leikkauspäätökset kirvoittavat mediaan tunteisiin vetoavia tarinoita yksittäisistä ihmisistä, joihin toimet osuvat. Julkisen talouden iso kuva ja kestämätön tilanne jää usein taustalle ja näkyy lähinnä lehtien pääkirjoituksissa.

Sama pätee työmarkkinoiden uudistuksiin ja veropoliittisiin ratkaisuihin. Työttömyyslukuja ja talouden mollivoittoista kehitystä pidetään esimerkkinä siitä, ettei hallituksen politiikka toimi. Oppositiosta on annettu ymmärtää, että hallitus leikkaa talouskasvulta siivet luomalla epävarmuutta politiikallaan. Huutokuoron peittoon jäävät arviot, joiden mukaan hallituksen tekemät ratkaisut petaavat tulevaa talouden nousua.

– Tämän tilanteen syylliset ovat siellä oppositiossa. He päästivät velan valloilleen ja jättivät uudistukset samaan aikaan tekemättä. Se ajoi meidät neljässä vuodessa siihen tilanteeseen, että meidän on ollut pakko säästää ja uudistaa samaan aikaan, Petteri Orpo vastaa.

– Ja totta kai se on niin, että jos julkista kysyntää leikataan miljardilla, niin tietysti se tuntuu jossain. Mutta edelleen minä kysyn, mikä se vaihtoehto. Että ei leikata? Ei oteta velkaa? Kun se ei ole meille vaihtoehto, hän jatkaa

Orpo sanoo uskovansa vakaasti siihen, mitä hallitus tekee.

– Että ne ovat oikeita ja välttämättömiä asioita – olkoonkin, että ne ovat vaikeita –  ja että sen polun päässä on hyvä tulevaisuus ja toivo. Siksi niitä tehdään.

– Tämä on kokoomuslaisuutta. Me emme anna periksi, koska me uskomme siihen, että me teemme oikeita asioita suomalaisten puolesta, Suomen puolesta. Jos rupeaa horjumaan, niin peli on menetetty.

Petteri Orpo on toistuvasti sanonut, että hallitus sai eteensä kahden vaalikauden urakan laittaa Suomen talous kuntoon.

Milloin Suomen talous sitten on mielestäsi kunnossa?

– Ajattelisin, että se on silloin kunnossa, kun julkinen talous on saatu terveelle uralle, Petteri Orpo sanoo.

Pääministeri myöntää, että projektin tekee vaikeaksi se, että ”kaasua ja jarrua pitää painaa samaan aikaan”. Tällä hän viittaa siihen, miten julkisia menoja pitää hillitä samalla kun etsitään tapoja vauhdittaa investointeja ja työllisyyttä.

Ykköstavoitteena on Orpon mukaan ollut taittaa edellisen hallituksen jäljiltä koilliseen osoittava velkakäyrä. Se on määrä painaa vaakatasoon vielä tällä hallituskaudella. Kiitos velkajarrun, tilanne ei myöskään enää pääse Orpon mukaan räjähtämään jatkossa.

Kolikon toinen puoli on talouskasvu. Jos se ei ole ennusteita nopeampaa, ei julkisia menoja pystytä oikein rahoittamaan velkaantumatta nykyiselläkään sopeutuksella.

Petteri Orpo näkee, että Suomi olisi kestävällä pohjalla noin kahden prosentin talouskasvulla.

Ensi vuodelle on ennustettu eri tahoilta 0,9-2 prosentin kasvua. Arvioiden keskiarvo heiluu noin puolessatoista prosentissa.

Orpon mukaan etenkään kauemmas ulottuvissa arvioissa ei voida täysin huomioida hallituksen päätösten dynaamisia vaikutuksia. Ne voivat hänen mukaansa yllättää positiivisesti.

Pääministeri sanoo monen hallituksen tekemän ratkaisun vaikuttavan suotuisasti talouden kehitykseen pitkällä aikavälillä. Hän listaa esimerkkeinä työmarkkinauudistukset ja byrokratian purkamisen. Orpo uskoo veronaleunnusten ja TKI-panostusten taas näkyvän jo keskipitkällä aikavälillä ja jopa välittömästi, kun kuluttajien ostovoima paranee. Hän muistuttaa, että hallitus on myös tehnyt investointeja vauhdittavia toimia.

– Näillä uskon, että me saamme sen talouskasvun ennusteita korkeammalle uralle. Ja nyt tehdään kaikki sen eteen, että se kasvu alkaa noin vuoden päästä.

Jos ja kun olet pääministeri, kun talous on aikaisemman määritelmän mukaan ”kunnossa”, saako suomalainen työntekijä ja yrittäjä kunnon veronalennuksen?

– Kokoomuksen politiikka on aina perustunut siihen, että aina kun on mahdollista, kevennetään työn ja yrittämisen verotusta.

– Nytkin se on ollut poliittisesti mahdollista, koska uskomme, että sen dynaamiset vaikutuset kannattavat ja että ihmiselle pitää jäädä enemmän käteen hänen omista rahoistaan.