Pääministeri Petteri Orpon mielestä opposition kritiikissä hallituksen talouslinjaan ei ole mitään uutta.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ryöpytti Orpon hallitusta kovin sanoin SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheessaan. Marin suomi hallitusta esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien polkemisesta.
– Oikein ajoitetuilla ja kohdennetuilla säästötoimilla voi olla rooli talouden tasapainottamisessa, mutta Orpon hallituksen politiikassa on kyse tulonsiirroista pienituloisilta suurituloisille. Tällaista politiikkaa SDP ei voi hyväksyä, entinen pääministeri muun muassa totesi.
Petteri Orpon mukaan SDP:llä ei ole tarjota vaihtoehtoja kestämättömään tilanteeseen.
– Suuri ero SDP:n ja kokoomuksen välillä on se, miten hyvinvointiyhteiskunta turvataan. He eivät vieläkään näe mitään tarvetta talouskasvua ja työllisyyttä tukeville uudistuksille, eikä ilmeisesti mitään tarvetta myöskään sopeutustoimille. Jos uudistuksia ja sopeutusta ei tehdä, on sen polun päässä minun mielestäni hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Porissa.
– Mikään ei ole edelleenkään muuttunut vaalien alla vallinneista asetelmista, ja mikään tässä ei yllätä. Hallitus jatkaa työtään. Uskon valittuun linjaan, jolle on kansan tuki, hän jatkaa.
Vaikka talouden ongelmat eivät olekaan poistuneet minnekään, ei vaalien alla vahvasti esillä ollutta talouspuhetta ole viime aikoina juuri nähty julkisuudessa.
– Tämä arvokeskustelu on vallannut kaiken tilan ja on varmaan niin, että se on kärjessä teemoissa, kunnes se on hoidettu ja siihen liittyen on tehty uskottavat linjaukset ja ratkaisut. Siksi halusin tänään puheessani lähteä siitä, miksi hallitus ja hallitusohjelma ovat sellaisia kuin ne ovat. Suomi tarvitsee nämä uudistukset. Se on välttämätöntä. Muuten emme pärjää.
Pääministeri muistutti Porin puheessaan, ettei taloustalkoisiin ollut tunkua. Hän totesi talouspolitiikan olevan hallitusohjelman ydin ja hallitusta koossa pitävä liima.
– Tahdomme pohjoismaisen työllisyyden, pohjoismaiset työmarkkinat ja pohjoismaisen sosiaaliturvan. Tahdomme painaa velkaantumisen sille tasolle, missä se on muissa Pohjoismaissa, Orpo muun muassa totesi.
Pääministeri uskoo, että kohuista ja rasismikeskustelusta päästään eteenpäin. Hallitus kokoontui keskiviikkona keskustelemaan tulevasta yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevasta tiedonannosta Königstedtin kartanoon Vantaalle.
– Neuvottelun perusteella kaikilla hallituspuolueilla on halu ratkaista rasismikeskustelun myötä syntynyt tilanne. Tiedonantoprosessi ja se itse tiedonanto ovat työväline siihen, miten luottamus ja toimintalinja rakennetaan, joka sitten tekee selväksi sen, mikä hallituksen linja on. Sitten voidaan keskittyä tähän hallitusohjelmaan.
Orpo myöntää perussuomalaisten aiempien puheiden ja kirjoitusten puinnin vaikuttaneen hallitustyön aloittamiseen.
– Energiaa on mennyt valtavasti ihan jokaisella ministerillä ja eduskuntaryhmällä. On myös selvää, että aihe on vakava ja tämä keskustelu pitää käydä.
Tiedotusvälineitä Petteri Orpo ei lähde syyttämään.
– Media tekee työtään. Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat pyhiä asioita. Media saa arvostella poliitikkoja ja me poliitikot saamme myös arvioida kriittisesti median toimintaa. Median työtä ei pidä rajoittaa, mutta kyllähän kriittistä keskustelua saa käydä. [Poliitikkojen] puheet vainoamisesta tai jostain salaliitoista eivät kuitenkaan kuulu minun sanavarastooni tai ajattelumaailmaani. Avoimeen demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu kriittinenkin keskustelu ihmisten ja puolueiden välillä ja median suhteessa poliitikkoihin ja poliitikkojen suhteessa mediaan. Tämä on ihan luonnollista.
Työmarkkinajärjestöt keskusteluun
Hallituksen ohjelman toimeenpano on hänen mukaansa edennyt myrskyisästä alusta huolimatta koko ajan.
Ennen rasismikohua hallituksen veikkailtiin joutuvan ensimmäiseen kovaan painetestiin, kun ay-liike ja oppositio lähtevät vastaamaan ohjelman työmarkkinauudistuksiin tänä syksynä. SAK on jo ilmoittanut kohottavansa järjestöllistä valmiutta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on opposition tapaan arvostellut rankasti suunniteltuja uudistuksia.
– Minulle on ollut alusta lähtien päivänselvää, että vasemmisto-oppositio tulee vastustamaan hallituksen uudistuslinjaa poliittisesti kaikin keinoin. Selvää on ollut myös, että työmarkkinajärjestöjen kanssa on erilaista näkemystä, Petteri Orpo toteaa.
– Opposition kanssa tuskin yhteistä säveltä löytyykään, mutta työmarkkinajärjestöjen toivoisin miettivän sitä, että jotta Suomessa on töitä ja järjestöillä jäseniä, meillä pitäisi Suomessa olla talouskasvua ja työpaikkoja. Minusta tuntuu, että kaikki tietävät reformien tarpeen.
Pääministerin mukaan ”mitään kauheuksia ei olla tekemässä”. Hän korostaa hallituksen linjausten edustavan pohjoismaista suuntaa. Orpo muistuttaa, että työmarkkinoiden sääntelyä on uudistettu esimerkiksi Ruotsissa sosialidemokraattihallituksen voimin yhteistyössä ay-liikkeen kanssa.
– Toivon, että pystyttäisiin aidosti hyvään keskusteluun. Uskon, että korkea työllisyysaste, talouskasvu ja hyvinvointi laajasti ovat yhteinen tavoite työmarkkinajärjestöille ja hallitukselle.
Petteri Orpon mukaan hallitus ei aio tinkiä tavoitteistaan. Keinoista voidaan taas keskustella.
– Samaan aikaan sanon kuitenkin sen, että hallituksen velvollisuus on toimia hallitusohjelman mukaisesti ja viedä läpi linjatut uudistukset, hän paaluttaa.
Suomen talouden näkymät ovat pysyneet synkkinä. Tälle vuodelle on ennustettu nollakasvua ja ensi vuodeksikin povataan vain vaimeasti parempaa kehitystä. Valtion velan vuotuiset korkomenot voivat taas nykymenolla kivuta jopa neljään miljardiin euroon vaalikauden loppuun mennessä. Signaaleja paremmasta ei ole kesän aikana pahemmin saatu. Lisähuolena Orpo nostaa vielä esiin rakennusalan tilanteen. Sen helpotukseen pohditaan hänen mukaansa parhaillaan keinoja. Heikkenevä tilanne alleviivaa pääministerin mukaan entisestään talouden uudistusten tarvetta.
Mahdollisuuksiakin on.
– Nopeasti tehtävillä työllisyyden uudistuksilla on saatava valettua uskoa siihen, että Suomi on kilpailukykyinen maa jatkossakin ja että saisimme tänne investointeja, Petteri Orpo sanoo.
Työllisyystoimien lisäksi Orpo korostaa hallituksen linjaamia panostuksia innovaatioon ja tuotekehitykseen. TKI-investointeihin tavoitellaan hallituskauden aikana kokonaisuudessaan yli miljardin euron lisäystä.
– Tämä on massiivinen summa. Sitä kautta saadaan uusia innovaatioita yrityksille ja tulevaisuudenuskoa. Yritykset saattaisivat jopa hakeutua Suomeen ja investoida tänne siksi, että taataan, että osaamista riittää.
Kolmantena Petteri Orpo mainitsee puhtaan energian tuotannon kehityksen ja vihreän siirtymän. Sillä saralla Suomella arvioidaan olevan valtavasti tuottoisia mahdollisuuksia. Niiden realisoitumisen on kuitenkin arvioitu vaativan muun muassa hankkeiden lupaprosessien nopeuttamista nykyisestä. Hallituksen ohjelmassa Suomessa tunnetusti hitaasta luvituksesta luvataan tehdä niin paljon tehokkaampaa, että kyse on jopa kilpailuedusta.
Orpon hallitus on päättänyt noin neljän miljardin euron sopeutuksesta julkisen talouden menoihin. Rakennepoliittisilla toimilla haetaan lisäksi kahden miljardin euron vaikutusta. Voidaanko tavoitteista tinkiä, jos ne eivät esimerkiksi synkän taloustilanteen takia näytä toteutuvan?
– Lähdetään nyt siitä, että olemme lyöneet tiskiin lähihistorian kunnianhimoisimman hallitusohjelman. Kyllä sieltä löytyvät ne keinot, millä kasvua saadaan aikaan.
Orpo muistuttaa, ettei ohjelman pohjana olevaan ennusteeseen ole tullut muutoksia. Sopeutuksen mittakaava on siis hänestä oikea ja riittää arvioiden mukaan kääntämään velkasuhteen ja hoitamaan kestävyysvajetta.
– Ohjelma on pantava toimeen – ja mahdollisesti vieläkin nopeammassa tahdissa kuin on suunniteltu.