Pääministeri Petteri Orpo (kok), viisi muuta pääministeriä ja kaksi presidenttiä olivat tiistaina liikuttavan yksituumaisia Venäjän muodostamasta uhasta. Venäjä on uhka, Venäjä on pitkäkestoinen uhka, Venäjä on merkittävin uhka. Nämä kaikki argumentit kuultiin heti Säätytalolla pidetyn tiedotustilaisuuden aluksi.
— Tämä päivä on uskoakseni historiallinen merkkipaalu Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi, sanoo Petteri Orpo. Hänen mukaansa nyt ollaan lähempänä rauhaa kuin aikaisemmin.
— Emme edelleenkään näe merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi rauhaa. Se pysyy edelleen uhkana jatkossakin koko Euroopalle, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tilaisuuden jälkeen Orpo täydensi, että Venäjän vastausta Berliinissä maanantaina esitettyyn ohjelmaan Ukrainan rauhaprosessin tukemiseksi ei vielä tiedetä.
— Toivotaan, että ihmisyys voittaa, Orpo sanoi suomalaisille toimittajille.
Laatuaan ensimmäisessä Eastern Flank Summitissa ilmassa oli varovaista optimismia. Vaikka huippukokouksen varsinainen aihe oli EU:n itäisen sivustan valvonta ja sen järjestäminen, Ukraina puhutti kaikkia paljon.
Kokouksen läsnäolijoista Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Puolan pääministeri Donald Tusk olivat juuri olleet myös Berliinissä halukkaiden koalition kokouksessa. Lisäksi Orpo kutsui hieman yllättäen huippukokoukseen myös Helsingin Säätytalolle presidentti Alexander Stubbin, joka piipahti iltapäivällä tuomassa omat terveisensä Berliinin-kokouksesta.
Eastern Flank -kokoukseen osallistuivat Venäjän ja sen lähiliittolaisen Valko-Venäjän Euroopan unioniin kuuluvat naapurit. Paikalla ovat Ruotsin Kristerssonin ja Puolan Tuskin lisäksi myös Viron pääministeri Kristen Michal, Latvian pääministeri Evika Siliņa ja Bulgarian pääministeri Rosen Željazkov sekä Romanian presidentti Nicușor Dan ja Liettuan presidentti Gitanas Nausėda. Lisäksi aamupäivästä paikalla oli myös EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius.
Kokouksen tuloksena syntyi 13-kohtainen julkilausuma. Itäisen sivustan valvonta -hanketta (Eastern Flank Watch) johtaa Suomi Puolan kanssa. Pääministeri Orpo toivotti muutkin EU-maat tervetulleeksi mukaan.
Julkilausuman mukaan nykyinen tilanne edellyttää EU:n itäisen sivustan välitöntä priorisointia koordinoinnin ja monitoimintaympäristöisten operaatioiden keinoilla. Lippulaivahankkeeseen halutaan sisällyttää maataistelukyvyt, droonien torjunta, ilma- ja ohjuspuolustus, rajavalvonta, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, sotilaallinen liikkuvuus ja vastapuolen liikkuvuuden estäminen.
— Itäisen ulkorajan puolustus ei voi perustua pelkästään yksittäisiin suorituskykyihin, vaan se edellyttää kokonaisvaltaista kehystä ja uskottavaa kykyä toimia monissa toimintaympäristöissä, julkilausumassa todetaan.
Julkilausuman mukaan nämä toimet edellyttävät vahvaa puolustusteollisuutta.
— Vaadimme kiireellisiä toimia niin EU-rahoituksen kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen mobilisoimiseksi, julkilausumassa lukee.
Varsinkin uuden hankkeen rahoitus kiinnosti erityisesti suomalaisia toimittajia. EU:n erilaisissa rahoitusvälineissä on tiettävästi jäljellä käyttämättömiä eriä, joita voitaisiin suunnata hankkeeseen. Tiedotustilaisuudessa esimerkiksi Puolan pääministeri Donald Tusk korosti, että tarkoitus on toimia hyvin pragmaattisesti. Työskentelyä tapahtuu muuallakin kuin valtiojohdon huippukokouksissa: esimerkiksi jäsenmaiden asevoimissa ja puolustusministeriöiden tasolla.
