Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoo hallituksen saaneen aikaan viime vuosina runsaasti uudistuksia, jotka ovat osaltaan vauhdittaneet Suomen talouskäännettä.
– Suomen talous kasvaa Euroopan nopeinta tahtia. Suomeen investoidaan ja vienti vetää. Suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan. Tuoreimmat luvut kertovat, että työllisyys on nousussa ja työttömyys laskussa, Petteri Orpo sanoi kokoomuksen puoluevaltuustossa Helsingissä.
Hän myönsi, ettei muutos näy vielä jokaisen suomalaisen arjessa.
– Tiedän, ettei toivo paremmasta vielä näy jokaisen suomalaisen arjessa. Työtä etsivälle tai toimeentulostaan huolehtivalle luvut eivät yksin riitä. Siksi meidän on jatkettava työtä, Orpo totesi.
Pääministerin mukaan monet kokoomuksen pitkäaikaisista tavoitteista ovat muuttuneet kuluvalla hallituskaudella lainsäädännöksi ja budjettipäätöksiksi.
Hallitus on muun muassa uudistanut työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa sekä keventänyt työn verotusta.
– Olemme laittaneet perusasioita kuntoon koulutuksessa. Edistämme omalääkärimallia. Olemme vahvistaneet maanpuolustusta ja sisäistä turvallisuutta, Petteri Orpo luetteli.
– Maahanmuuttoa on laitettu hallintaan kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti. Kotoutumiseen on tuotu uusia velvoitteita työntekoon ja kielen oppimiseen.
Petteri Orpo huomautti, että Suomella on pohjoismainen historia, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen käsitys siitä, millainen hyvä yhteiskunta on.
– Meillä on pohjoismaiset palvelut ja rakenteet, joilla tarjota turvaverkkoja niitä tarvitseville. Pohjoismaisten palveluiden oheen tarvitsemme pohjoismaisen vahvan julkisen talouden. Pohjoismaisen vahvan työllisyysasteen, Orpo totesi.
Hän kehotti tekemään Suomesta aidon Pohjoismaan. Tämä edellyttää entistä vahvempaa markkinataloutta.
– Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu se, että palvelut rahoitetaan kestävällä tavalla – ei jatkuvasti kasvavalla velalla.
Pääministerin mukaan Suomi voi ottaa mallia ja kilpailla naapurimaiden kanssa. Ruotsista voitaisiin ottaa mallia julkisen velkaantumisen suhteen, sillä länsinaapurissa velkasuhde on vain kolmannes Suomen tasosta.
– Koulutustason suhteen kannattaisi ottaa opiksi norjalaisista, joista puolet on korkeasti koulutettuja. Meidän pitäisi tavoitella myös Tanskan 80 prosentin työllisyysastetta. Jos tanskalaiset pystyvät siihen, miksi emme mekin, Petteri Orpo kysyi.
Orpo kehotti edelleen vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Hänen mukaansa talouden sopeuttaminen ei ole hyvinvointiyhteiskunnan loppu, vaan sen ”uusi alku”.
– Meidän on rakennettava terveempää julkista taloutta ja korkeampaa työllisyysastetta. Päätösten lykkääminen ei ole mikään vaihtoehto.
– Ei ole oikein sysätä seuraaville sukupolville vielä vaikeampia valintoja ja valtavaa velkataakkaa. Velvollisuutemme on jättää Suomi parempaan kuntoon lapsillemme ja heidän lapsilleen, Orpo sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja arvosteli muista puolueista kuultuja puheita velkajarrusta irtautumisesta. Velkajarru on ensi keväänä kokoomukselle kynnyskysymys eduskuntavaaleja seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
– Jo pelkästään velkajarrusopimuksen syntyminen on vahvistanut luottoluokittajien uskoa Suomen kykyyn huolehtia veloistaan. Puheet velkajarrusta irtautumisesta ovat äärimmäisen vaarallisia, Petteri Orpo sanoi.