Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi torstaina keskeisille etujärjestöille Suomen EU-vaikuttamisesta ja tavoitteista tulevan komission ohjelmaan.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tehostaa ennakkovaikuttamista ja muuta vaikuttamistyötä unionissa. Pääministeri sanoi, että EU-vaikuttamisessa keskeistä on toimiminen hyvissä ajoin ja ratkaisuja tarjoten. Pragmatismiakin Orpon mukaan tarvitaan.
– Vaikka politiikkaa tehdään monesti aatteiden pohjalta, meidän on oltava EU-vaikuttamisessa käytännönläheisiä. Jotta voimme maksimoida vaikuttavuutemme, Suomen on kyettävä tekemään kompromisseja. Ajamme kansallista näkökulmaamme mahdollisimman pitkään. Kansallinen etu ei mielestäni tarkoita nurkkakuntaisuutta. Usein kansallinen etumme on yhdenmukainen yleisen eurooppalaisen edun kanssa, ja Euroopan menestyminen on meidän etumme, Orpo totesi puheessaan.
– Jossain vaiheessa neuvotteluja eteen tulee kuitenkin usein tilanne, jossa täytyy valita, onko ulkona vai sisällä. Olemalla osa ratkaisua pystyy edistämään itselleen tärkeitä asioita. Olemalla ulkopuolella voi toki protestoida, mutta tällöin muutkaan tärkeät asiat eivät etene. Jokainen neuvotteluja käynyt tietää tämän. Siksi peräänkuulutan pragmatismia, hän jatkoi.
Orpo sanoi, että protestille on tietysti aina aikansa ja paikkansa.
– Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kansallisen edun kysymyksissä hallitus on ottanut tiukan linjan. Mutta samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita.
Pääministerin mukaan myös viestintä on tärkeää.
– Sen sijaan että sanomme ”ei, ei, ei”, meidän on näytettävä, miten suomalaisilla yrityksillä on ratkaisun avaimia ja teknologiaa koko EU:n kohtaamiin haasteisiin ilmastonmuutoksesta geopoliittiseen turbulenssiin ja huoltovarmuuteen.
Vaikuttamisessa Suomen pitää Orpon mukaan toimia ajoissa.
– Siinä vaiheessa, kun komissio on jo antanut esityksensä, vaikuttaminen muuttuu huomattavasti vaikeammaksi. Sen sijaan aktiivinen ennakkovaikuttaminen ja viestien vieminen komission suuntaan jo varhaisessa vaiheessa voivat muuttaa annettavaa esitystä ratkaisevasti. Erityisesti tähän hallitus panostaa. Muodostamme keskeisiin kokonaisuuksiin ennakkovaikuttamislinjauksia, joiden pohjalta vaikuttamistyötä tehdään, hän sanoi.
– Vaikuttamistyötä tehdään toki aktiivisesti myös varsinaisiin esityksiin. Tässäkin kannan muodostuksessa täytyy olla nopea ja viestit on vietävä ripeästi eteenpäin useilla tasoilla: niin neuvostoon ja parlamenttiin kuin komissioonkin. Kun neuvosto ja parlamentti sorvaavat ensimmäisiä linjauksiaan, on keskeistä saada Suomen viestit kuulumaan. Siinä vaiheessa, kun esityksestä käydään jo varsinaisia trilogineuvotteluita, pöydällä on enää huomattavasti pienempi määrä ratkottavia ongelmia, ja siten vain meille keskeisen kysymyksen muuttuminen epätodennäköisempää.
Puheessaan pääministeri nosti esille myös yhtenäisyyden.
– Tässä työssä Suomen yhtenäiset viestit ovat ensiarvoisen tärkeitä. On tietenkin ymmärrettävää, että aina yhteisiä viestejä ei löydy ja intressit risteävät. Silti peräänkuulutan keskeisissä kansallisissa kysymyksissä yhtenäistä linjaa – valtionhallinnon sisällä tietenkin, mutta myös laajemmin. Ristiriitaiset viestit päättäviin pöytiin antavat ymmärtää, että Suomen huoli ei ehkä olekaan niin vakavasti otettava. Reipastakin keskustelua täytyy toki kansallisesti välillä käydä.
Suomen tavoitteet
Hallitus on linjannut avaintavoitteensa tulevan komission ohjelmaan EU-ministerivaliokunnassa tammikuun alussa. Orpo kertoi, että ne ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn parantaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen sekä puhtaan siirtymän ja kiertobiotalouden edistäminen.
– Seuraavan komission on siis mielestämme keskityttävä ensisijaisesti kilpailukyvyn parantamiseen sekä turvallisuuteen, pääministeri kiteytti.
EU:n strateginen kilpailukyky perustuu hallituksen linjauksen mukaan unionin omien vahvuuksien kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille.
– Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka, jotka osaltaan edistävät ennustettavuutta ja suotuisaa investointiympäristöä.
Orpo kertoi, että Suomi tavoittelee myös nykyistä parempaa ja vähäisempää EU-sääntelyä.
– Komission tulevassa ohjelmassa on erityisesti arvioitava tehdyn sääntelyn vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja keskityttävä myönteisen investointiympäristön luomiseen sekä sääntelyn ennakoitavuuteen. Lainsäädäntöehdotuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niillä luoda tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai liiallisen yksityiskohtaisia velvoitteita, hän sanoi.
– Osana kilpailukyvyn vahvistamista meidän täytyy tehostaa resurssitehokkuutta, kiertotalouden toimivuutta ja hiilineutraalien materiaalien kehittämistä. Me tiedämme, että biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen sekä EU-alueen huoltovarmuuteen. Siksi biotalouden kasvumahdollisuudet täytyy huomioida vahvasti erityisesti EU:n teollisuuspolitiikassa.
Energiapolitiikassa lähtökohtana täytyy Orpon mukaan olla teknologianeutraali lähestymistapa, jossa puhdas siirtymä toteutetaan markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti.
Pääministeri kertoi, että Suomi haluaa ensi kaudella tuoda unioniin myös ymmärrystä kokonaisturvallisuuden mallista.
– Tätä suomalaista osaamista olemme jo komission suuntaan lobanneet. Jatkossa varautumiseen täytyy panostaa enemmän, kuten myös puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja ammustuotannon kasvattamiseen. Uskon näiden kysymysten nousevan tulevan komission ohjelmassa varsin korkealle.