Kokoomuksen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo kertoo keskustelleensa useiden eri Nato-maiden johtajien kanssa Suomen jäsenhakemuksesta keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) puoluekokouksessa Rotterdamissa.
Hän uskoo Suomen Nato-hakemukseen liittyvän kiistan Turkin kanssa ratkeavan lopulta suotuisasti. Turkki on ilmoittanut vastustavansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ja vaatinut muun muassa, että maiden pitää lopettaa ”terrorismin tukeminen”.
Orpo valittiin keskiviikkona EPP:n varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle. Hänen mukaansa EPP:n kautta muodostuvalla verkostolla on suuri merkitys Suomen Nato-prosessille.
Kokoomus on EPP:n jäsenpuolue, minkä vuoksi Orpolla on hyvät kontaktit, tietolähteet ja vaikutusmahdollisuudet Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen.
– Kokoomuksen sisarpuolueet ovat vallassa niin monessa Nato-maassa, niin sitä kautta muodostuu yhteys suoraan Naton ytimeen ja käymäni keskustelut nousevat kesäkuussa järjestettävän Naton huippukokouksen pöydälle, Orpo sanoo Verkkouutisille.
– Tapasin tiistaina Romanian pääministerin Nicolae Ciucăn, joka on entinen kenraali. Hän käy pian keskusteluja Turkin kanssa.
Orpo jutteli myös Kroatian pääministerin Andrej Plenkovićin kanssa.
– Hänen kanssaan on tärkeä jutella, koska Kroatian presidentti on ilmoittanut vastustavansa Naton laajentumista. Pääministeri Plenkovićin kanta on kuitenkin selvä, ja Kroatian hallitus tukee Suomen jäsenyyttä. Kroatiassa päätösvalta tässä asiassa on hallituksella.
Lisäksi keskusteluja käytiin muun muassa Latvian pääministeri Krišjānis Kariņšin, Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákisin ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.
– Komissiolla ei sinänsä ole roolia tässä. Mutta koska Naton laajentuminen koskee yleisesti Euroopan maita, niin on tärkeää, että von der Leyen on informoitu, Orpo toteaa.
– Ja jos EU:lla on keskusteluja Turkin kanssa, niin tämä on hyvä asia.
Orpon mukaan EPP:n verkostosta ei Suomessa juurikaan puhuta, koska millään muulla puolueella ei ole vastaavaa rakennelmaa.
– Tämä on massiivinen voima ja mahtava verkosto.
EPP on Euroopan suurin puolue, ja EPP-ryhmä on europarlamentin suurin poliittinen ryhmä.
Asevientikiellon lieventäminen
Isot eurooppalaiset Nato-maat ja USA ovat ilmaisseet vahvan tukensa Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksille ja laittaneet siten arvovaltansa peliin.
Useiden asiantuntijoiden mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyrkii hyötymään Suomen ja Ruotsin hakemuksista sisäpoliittisista syistä. Taustalla kerrotaan olevan Turkin jännittynyt sisäpoliittinen tilanne nousevan opposition kanssa ja heikkenevä taloustilanne ennen ensi vuoden vaaleja. Turkin uskotaan myös haluavan turvallisuus- ja sotilaspoliittisia myönnytyksiä USA:lta.
Turkki on muun muassa vaatinut sille asetettujen asevientikieltojen päättämistä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi.
Petteri Orpon mielestä Sanna Marinin (sd.) hallitus voisi tarkastella puolustusvälineiden vientikieltoa Turkkiin ja höllentää sitä.
– Tämä asevientikysymys on sellainen asia, joka on ratkaistavissa. Meillä on tällä hetkellä kaksi asevientisopimusta käynnissä Turkin kanssa, Orpo sanoo.
Suomi tiukensi linjaansa puolustustarvikkeiden viennille Turkkiin lokakuussa 2019. Antti Rinteen (sd.) hallitus keskeytti silloin uusien puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.
Puolustusministeriö selvitti vuonna 2019 myös aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien vientilupien tilannetta. Selvityksen perusteella voimassa oleviin lupiin ei ollut syytä puuttua, sillä kyse ei ollut ase- tai ampumatarvikkeista tai muusta tuhoa tuottavasta materiaalista.
– Olisi loogista, että tämä asia voitaisiin ratkaista, varsinkin kun olemme pyrkimässä Naton puolustusliittoon Turkin kanssa, Orpo toteaa.
Hänen mielestään tämä muuttaa asetelmaa, koska liittolaisten tarkoituksena on tukea toisiaan.
– Näiden tietojen perusteella tässä asiassa voitaisiin mielestäni edetä, ja sitä voitaisiin tarkastella. Tämä on tietysti hallituksen käsissä.
– Mutta nämä ovat tapauskohtaisia harkintoja.
Turkki on lisäksi toivonut Suomen ja Ruotsin luovuttavan terroristeina pitämiään henkilöitä Turkkiin.
Orpo korostaa, että Suomen pitää toimia omien lakiensa mukaisesti.
– Me emme tietenkään voi oman lainsäädäntömme vastaisesti luovuttaa joitakin heidän nimeämiään ihmisiä.
”Turkin huolia ymmärrettävä”
Petteri Orpo luottaa siihen, että kiista Turkin kansaa ratkeaa.
– Kyllä minä uskon näin tapahtuvan. Valitettavasti olemme tällaisessa tilanteessa, ja se ottaa aikansa.
– Mutta vaikka nyt näyttää siltä, että mitään ei tapahdu, niin kyllä tässä tehdään yhdessä joka rintamalla töitä ratkaisun aikaansaamiseksi.
Hänen mielestään Suomen ja Turkin välillä ei lopulta ole sellaisia kiistakysymyksiä, jotka voisivat estää Suomen Nato-jäsenyyden.
– Haluan myös muistuttaa historiasta. Suomen ja Turkin välit ovat historian valossa olleet hyvät.
– Suomi on ollut esimerkiksi aikaisemmin aivan ratkaisevassa roolissa avaamassa Turkille ovea ja polkua lähentymiselle Euroopan unioniin.
Orpo korostaa, että terrorismiin ja turvallisuuteen liittyvät huolet ovat Turkille isoja kysymyksiä.
– Kyllähän meidän pitää ymmärtää näitä huolia. Heillä on aitoja turvallisuushuolia ja aitoja pelkoja terrorismista.
Hän painottaa Suomen toiminnan terrorismin vastaisessa työssä olevan kiistaton.
– Me teemme koko ajan terrorismin vastaista työtä. Meidän turvallisuusviranomaisemme olisivat tietoisia siitä, jos Suomessa olisi terrorismiin kytkeytyviä henkilöitä, jotka uhkaavat Turkin turvallisuutta.
– Kyllä me pystymme näissä asioissa tekemään yhteistyötä.