Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus ei lähde paikkaamaan julkisen talouden alijäämiä kokonaisveroastetta kiristämällä. Orpo puhui Keskuskappakamarin Suuressa Veropäivässä.
– Suomalaiset kantavat jo nyt yhtä maailman raskaimpiin kuuluvaa verotaakkaa. Siitä huolimatta alijäämiä ei ole saatu katettua, eikä kasvu käynnistynyt. Se, mikä on uupunut, on poliitikkojen kyky laittaa menot tärkeysjärjestykseen. Tämä hallitus keskittyy jälkimmäiseen.
Pääministeri sanoi hallituksen tavoittelevan veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista.
– Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Siksi työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä puolella miljardilla eurolla. Lapsiperheiden vanhempien kannustimia vahvistetaan ottamalla käyttöön lapsilukuun perustuva korotettu työtulovähennys, Orpo listasi toimia.
Oppositio on ryöpyttänyt hallitusta siitä, että myös hyvätuloisten verotus on keventymässä. Orpo sanoi, että niin sanottu solidaarisuusvero oli poistumassa Sanna Marinin (sd.) hallituksen päättämällä tavalla tämän vuoden loppuun mennessä.
– Hallitus kuitenkin päätti jatkaa korkeinta progressioporrasta 150 000 euron kohdalla. Tämän arvioidaan tuovan noin 40 miljoonaa euroa valtion kassaan, pääministeri sanoi.
– Suomessa verotuksen progressio on yksi maailman kireimmistä ja niin on tämänkin hallituksen jälkeen. Ruotsissa paikallinen solidaarisuusvero, värnskatt, poistettiin viime vaalikaudella demarijohtoisen hallituksen toimesta kokonaan. Yhtenä perusteena oli, että vero maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä kasvaneiden työtuntien kautta. Hyvä verojärjestelmä ei rankaise ahkeruudesta, hän jatkoi.
Velalla olikin väliä
Pääministerin mukaan velkaantuminen on riski hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle.
– Vuonna 2021 valtiolla oli korkomenoja alle miljardi euroa – huolimatta rajusti kasvaneesta velan määrästä. Ei ihme, että moni on harhautunut virhepäätelmään, ettei velalla enää olekaan väliä, Orpo sanoi.
– Kasvanut korkoympäristö alkaa nyt realisoida korkeaan velkatasoon liittyvää riskiä hyvinvointipalveluiden rahoitukselle. Korkomenot ovat kasvamassa 3,6 miljardiin euroon vaalikauden loppuun mennessä. Velkautopia on saanut korkojen noususta kylmää vettä niskaan, hän jatkoi.
Pääministeri muistutti, että Suomessa peruspalveluita rahoitetaan pysyvästi velaksi.
– Jokainen suomalainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua.
Orpo sanoi, että Suomen julkisen velan suhde talouden kokoon on nyt 2000-luvun korkeimmalla tasolla eli noin 72 prosentissa.
– Suunta on kiihtyvästi ylöspäin. Toisin on keskeisissä verrokki- ja kilpailijamaissa. Niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa kuin Saksassakin velkasuhde on suuntaamassa alaspäin. Velkasuhteen vertaaminen Saksaan on olennaista, sillä Saksa määrittää euroalueella riskittömän koron tason. Siksi IMF:n ennuste herättää huolta. Sen mukaan Saksan velkasuhteen odotetaan supistuvan 8 prosenttia. Suomen velkasuhteen odotetaan puolestaan kasvavan 8 prosenttia. Riskit kasvavat.
Suuntaa voidaan pääministerin mukaan kuitenkin vielä kääntää.
– Hallitus on sitoutunut supistamaan julkisia menoja neljällä miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus tekee päätökset toimista, joilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista kahdella miljardilla, Orpo sanoi.
– Talouden saaminen kestävälle uralle vie kaksi vaalikautta. Pysyvä menojen ja tulojen välinen epäsuhta on niin iso, että sen kattaminen vaatii työtä myös tulevilta hallituksilta. Maltillinen asteittainen sopeutus varmistaa sen, että kaikki pysyvät mukana.
