Verkkouutiset

Petteri Orpo. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN

Petteri Orpo: Hallituksella ei ole enää uutta annettavaa, jättää sotkun

Kokoomusjohtaja kertoi, miksi hän saarnaa poliisin ja tieteen rahoituksesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui torstaina puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa Lahdessa. Hän muisteli, miten Juha Sipilän hallituksen aloittaessa Suomen talous oli epätasapainossa.

– Hallitus joutui päättämään merkittävistä säästötoimista, priorisoimaan menoja ja tekemään lukuisia työllisyystoimia. Jokainen euro käytiin läpi ja kaikki joutuivat tinkimään. Velkaantuminen painettiin kauden aikana alle miljardiin. Aina ei ollut helppoa, mutta päätöksiä oli tehtävä. Koska tekemättä ei voinut jättää, Petteri Orpo totesi edellisestä vaalikaudesta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

– Kun Sipilän hallitus päätti työnsä, Suomen talous oli lähes tasapainossa. 140 000 työpaikkaa syntyi.

Nyt valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) budjettiesityksen lukeminen oli Orpon mukaan kylmäävää.

– Velkaannumme valtiovarainministeri Saarikon esityksen mukaan ensi vuonna 6,7 miljardia euroa. Tilanteessa, jossa talous lähtee kasvuun. Velkaa siis puolitoista kertaa enemmän kuin vuonna 2015, jolloin oli kriisitunnelma. Valtion menot ovat kasvaneet vuodesta 2019 vuositasolla kahdeksan miljardia euroa. Se on valtava summa.

Kehykset rikotaan kokoomusjohtajan mukaan koronan varjolla, vaikka varsinaisesti koronasta aiheutuvat menot ovat kehyksen ulkopuolella.

– Tämä hallitus jättää Suomen talouteen sellaisen sotkun, että vastaavaa ei ole vuosiin nähty. Kun hallitus kokoontuu syyskuussa Säätytalolle, miljoonat lentävät, eikä huolta huomisesta ole. Huoneessa ei ole yhtään poliitikkoa, joka olisi riittävän vakavasti huolissaan siitä, mihin tämän maan talous on menossa.

– Vastuuttoman taloudenpidon myyjänä ovat demarit, ostajana kepu – ja maksajana sinä.

Orpon mukaan hallitus ensin jakaa ”ja sen jälkeen vasta ryhdytään pohtimaan, miten rahat riittävät – ja eiväthän ne riitä. Se johtaa näivettymisen ja veronkorotusten tielle”.

Hallituksen ongelmana ei kuitenkaan hänen mielestään ole ainoastaan se, miten paljon rahaa käytetään, vaan mihin sitä käytetään.

– Tuskin oli muste valtiovarainministeri Saarikon budjettiesityksestä ehtinyt kuivua, kun luin sähköpostistani Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannilan nimissä lähetetyn tiedotteen. “Esitetty leikkaus heikentää merkittävästi suomalaisen tutkimuksen edellytyksiä sekä siten myös Suomen osaamistason, sivistyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittymistä.”

– Tässäpä tieteen ja tutkimuksen “kunnianpalautusta” kerrakseen. Eipä näy vihreiden lupaamia miljardeja.

– Vihreät ja vasemmisto kritisoivat omia päätöksiään kuin olisivat oppositiossa. Ei se auta, että haukkuu tiede- ja kulttuuriministeriä, jos ei saa suutaan auki, kun hallituksen yhteisiä päätöksiä tehdään.

Petteri Orpon mukaan jokainen eduskuntapuolue on myös sitoutunut siihen, että poliisien määrä nousee tulevalla vaalikaudella 7850 poliisiin.

– Pohjatyö lupauksen mahdollistamiseksi tehtiin viime hallituskaudella, kun poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamääriä nostettiin kokoomuslaisten sisäministerien toimesta maksimiin, yli 400 paikkaan vuodessa. Aikaisemmin nuorten koulutettavien poliisien määrä oli pullonkaula, mutta viime hallituskauden aikana poliisien määrä saatiin kasvuun. Korotetuilla koulutusmäärillä poliisien määrä olisi mahdollista nostaa lähivuosina kohti 8000 poliisia, Orpo totesi..

– Suomessa on tällä hetkellä noin 7450 poliisia, kun hallituskautta on jäljellä kaksi vuotta. Paljon olisi tekemistä, että edes nykyisestä tilanteesta päästäisiin kohti turvallisuuslupauksen 7850 poliisia. Mitä tekee hallitus? Samana päivänä, kun valtiovarainministeriö julkaisee oman talousarvioehdotuksensa, sisäministeriö lähettää poikkeuksellisen kovasanaisen tiedotteen otsikolla: “Poliisia uhkaavat rajut sopeuttamistoimet vuonna 2022”.

– Sisäministeriön mukaan poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 määräraha ei riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen. Saarikon esityksellä poliisi joutuisi sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi. Kun huomioidaan, että henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 prosenttia, sopeutukset kohdistuisivat väistämättä henkilöstöön. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että poliisien määrä voisi laskea 7450:stä 7050:een.

– Tämä on aivan käsittämätöntä toimintaa tilanteessa, jossa poliisi ei nykyisilläkään resursseilla pysty hoitamaan kaikkia päivittäisrikoksia, kuten polkupyörävarkauksia, eikä lisääntyneitä hälytystehtäviä. Juuri perustettua ihmiskaupparyhmää uhkaa lakkauttaminen, eikä harvaan asuttujen alueiden virkoja pystytä jatkamaan.

Tieteen ja tutkimuksen sekä poliisin rahoitus ovat molemmat Petteri Orpon mukaan yhteiskunnan tärkeimpiä ydintehtäviä.

– Tästä varmasti jok’ikinen on samaa mieltä. Miksi minä sitten niiden resursseista saarnaan, kun kokoomus haluaa samaan aikaan vähentää valtion velkaantumista?, Orpo kysyi.

– Siksi, että kyse on priorisoinnista – tai pikemminkin sen puutteesta. Hallitus on lisännyt miljarditolkulla julkisia menoja, mutta ei pysty varmistamaan edes yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien, turvallisuuden ja tulevaisuuden, resursseja. Tämä kertoo siitä, miten holtitonta tämän hallituksen rahankäyttö on.

– Hallituksella ja kokoomuksella on valtava ero siinä, miten yhteistä rahoista huolehditaan. Me haluamme katsoa läpi budjetin jokaisen miljoonan, välillä jopa niuhottamiseen asti. Mutta me teemme sen siksi, että rahaa riittää niihin kohteisiin, joihin sitä oikeasti tarvitaan. Sitä sanotaan vastuulliseksi taloudenpidoksi.

Orpo totesi, että ”en odota hallituksen budjettiriiheltä mitään. Voimme olla varmoja, että Säätytalon portaita marssii alas hallitus, joka on kahden päivän aikana onnistunut kasvattamaan valtion velkaantumista jo valmiiksi valtavasta 6,7 miljardin euron summasta vielä suuremmaksi”.

– Emme tule näkemään oikeita rakenteellisia muutoksia, emmekä kunnon työllisyystoimia. Juhlat jatkuvat ja orkesteri soittaa valomerkkiin asti, vaikka kannattaisi keskeyttää ennen kuin tulee huono olo.

– Näemme varmasti myös keskustalaisen valtiovarainministerin pörhistelyä siitä, miten keskusta on ollut tiukkana. “Ilman keskustaa asiat olisivat vielä huonommin”, sanovat keskustan kansanedustajat.

– Minä sanon, että ilman keskustaa ei olisi tätä vasemmistohallitusta, eikä sen törsäilevää talouspolitiikkaa.

Petteri Orpon mukaan ”tällä hallituksella ei ole enää uutta annettavaa isänmaan asioiden hoitamiseen. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat muutoksen parempaan”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)