Verkkouutiset

Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyydellä ja oikeusvaltiomekanismilla ”ei mitään tekemistä keskenään”

Europarlamentaarikko hämmästelee myös Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan jälkikritiikkiä Nato-option tuoreena pitämisestä.
Satu Schauman
Satu Schauman
Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen ja Ruotsin Nato-suoran loppumetreillä on nähty erinäisiä lupauksia, jarrutuksia ja nopeita käänteitä. Perjantaina Turkki ilmoitti presidenttinsä Recep Tayyip Erdoğanin suulla ratifioivansa Suomen jäsenyyden ennen maassa toukokuussa pidettäviä vaaleja.

Unkarista viestitettiin tämän jälkeen, että parlamentin on nyt määrä äänestää Suomen Nato-ratifioinnista 27. maaliskuuta. Ruotsin kohtalo jäi toistaiseksi auki.

Turkin ja Unkarin viime aikojen eleistä ja viesteistä on ollut vaikea päästä kiinni, mistä kenkä viime kädessä puristaa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on seurannut työnsä puolesta viime aikoina läheltä etenkin Unkarin poliittista tilannetta.

– Uskon, että selvä enemmistö suomalaisista käsittää, että näillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

”Näillä asioilla” Sarvamaa tarkoittaa EU:n oikeusvaltioperiaatetta ja Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista. Sarvamaa on toiminut oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana EU-parlamentissa. Verkkouutiset haastatteli häntä viime viikolla ennen Turkin ja Unkarin tuoreimpia ilmoituksia ratifiointien toteutumisesta ja niiden ajankohdista.

Unkari on jo pitkään sanonut, ettei se aio olla viimeinen ratifioija – mitä tulee niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-jäsenyyden toteutumiseen.

Pari viikkoa sitten Suomessa vieraili unkarilaisparlamentaarikkojen delegaatio. Viesti oli osin hämmentävä ja ristiriitainen. Toisaalta annettiin ymmärtää, ettei Suomen Nato-ratifioinnille ole esteitä eikä prosessilla ole kytköstä EU-politiikkaan. Sivulauseissa nostettiin esiin kuitenkin suomalaispoliitikkoja, jotka ovat eri sanakääntein kritisoineet Unkarin valtiota ja demokratiaa.

Petri Sarvamaan mukaan unkarilaisten vierailu oli ”pelkkää teatteria”, jonka käsikirjoitus oli tarkkaan laadittu.

– Sen osoite oli kotimaassa, unkarilaisyleisössä, mutta ehkä pieneltä osin myös suomalaisessa yleisössä. Olihan se merkille pantavaa, että europarlamentaarikko Enikő Győri nosti käsilaukustaan listan, johon oli kirjattuna näitä sitaatteja suomalaisilta poliitikoilta. Ja listalle oli löytynyt näitä moitittavia ainoastaan kahdesta puolueesta eli demareista ja kokoomuksesta.

Iltalehden jutussa Györin esiin nostamalle mustalle listalle olivat päätyneet eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.), eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sekä ex-pääministeri ja entinen komissaari Jyrki Katainen (kok.).

– Tässä syntyi voimakkaasti kuva täysin junaillusta näytelmästä, jossa suomalaiselle yleisölle haluttiin median kautta esitellä tahot, jotka olisivat jotenkin hidastaneet tai vaikeuttaneet Suomen Nato-jäsenyyden ratifiontia.

Sarvamaan mielestä asia on ”sikäli kiinnostavaa” ottaen huomioon Suomessa lähestyvät eduskuntavaalit ja mielipidemittaukset, joissa kolme puoluetta ovat hyvin lähellä toisiaan.

Yritätkö sanoa, että tässä oli Unkarin puolelta yritystä vaikuttaa Suomen vaalitulokseen?

– En voi sellaista sanoa, kun minulla ei ole asiasta näyttöä, mutta jokainen voi miettiä tykönään näiden asioiden yhteyksiä. Sitä, miten tällaisia asioita tullaan esittämään eduskuntatalossa Helsingissä kolme ja puoli viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Että oliko tämä täysin sattumaa.

Kyse veronmaksajien rahoista

Petri Sarvamaa ei ollut käsilaukusta löytyneellä listalla, mutta on oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana saanut kuulla puskista huuteluja ja heittoja siitä, onko Unkaria tässä nyt tarpeen kiusata. Suomen Nato-prosessin jumittaessa tällaiset puheenvuorot tuntuivat saaneen myös lisää ilmatilaa.

– Tämä (EU:n oikeusvaltiomekamismi) on täysin oma prosessinsa, joka liittyy yksinkertaisesti EU:n peruskirjaan, jäsenvaltioiden allekirjoittamiin arvoihin – ja erityisesti meidän veronmaksajien rahoihin. Tässähän on kyse siitä, että kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen siihen, että jäsenvaltio saa EU:sta tukea.

Sarvamaa pitää hetken tauon ja jatkaa sitten:

– Ja tämä on hyvä muistaa, kun meilläkin tietyiltä tahoilta välistä hyvin kärkkäästi muistutetaan siitä – aivan oikein – että on oltava tarkkana, että meidän EU:lle maksamat rahat päätyvät asianmukaisiin tarkoituksiin eivätkä vääriin taskuihin.

Sarvamaa viittaa oikeusvaltiomekanismin keskeiseen pyrkimykseen korruption kitkemisestä. Tässä tapauksessa Unkarilla on vielä paljon tekemistä.

Sarvamaa korostaa, että EU:ssa oikeusvaltioperiaatteen laillisuuspohja on ”kristallinkirkas”. Kyse ei ole ”mistään EU-parlamentin keksinnöstä”, vaan varojen jäädytyksestä päättää varsinaisesti Euroopan unionin neuvosto eli jäsenmaat. Unkarin osalta EU-rahoja on tällä hetkellä jäissä 22 miljardin euron edestä. Varojen jäädyttämisen puolesta äänesti joulukuussa 25 jäsenmaata 27:stä.

”Täyttä hölynpölyä”

Suomen Nato-prosessin herkkyys on johtanut viime aikoina myös lausuntoihin, jotka ovat saattaneet jäädä julkisuudessa vähemmälle huomiolle. Yksi tällainen kuultiin Ulkopoliittisen instituutin johtajalta Mika Aaltolalta, kun häneltä Ylen Ykkösaamun (11.3) haastattelussa kysyttiin, olisiko hänestä siis poliitikkojen pitänyt pitää ”suuta pienemmällä” Unkarin ongelmista, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen.

Aaltola oli tätä ennen korostanut, ettei Suomessa ole varaa olla ylimielisiä ja että Unkarin negatiivisia puolia korostaessa olisi pitänyt muistaa, että jos Nato-optio oikeasti toteutuu, Nato-maissa pitäisi olla yhteisymmärrys siitä, että Suomi on ”hyviksien kirjoissa”.

Tarkentavaan kysymykseen Aaltola oli todennut, että Suomi on vapaa ja demokraattinen maa, mutta jos asioita olisi strategisesta näkökulmasta miettinyt, Nato-option ”mahdollisimman tuoreena pitäminen” olisi vaatinut tämän ottamista huomioon EU-politiikassa, jotta se ei olisi ollut ”liian ylimielistä ja saarnaavaa suhteessa tiettyihin jäsenmaihin”.

Minkälaisia ajatuksia Mika Aaltolan ulostulo herätti?

– Mielestäni (Mika) Aaltola on tässä kyllä lausunut harkitsemattomasti. Jos hän siis kehotti tällaiseen strategiseen harkintaan – suoraan sanottuna tämä on täyttä hölynpölyä.

Sarvamaa korostaa, ettei tässä ole kyse yksittäisten poliitikkojen puheista tai Suomen vaikutusmahdollisuuksista. Oikeusvaltioperiaatetta on valmisteltu ja toteutettu EU:ssa eriasteisesti jo useita vuosia.

– Kesäkuussa 2018 tuli komissiolta esitys, eli tästä tulee kohta viisi vuotta. Voimme hyvin palata siihen, kuka Suomessa tuolloin vuonna 2018 kannatti Nato-jäsenyyttä – se oli hyvin pieni joukko. Ei Aaltolakaan kovin selkeästi kannattanut Suomen liittymistä vielä siinäkään vaiheessa, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

Sarvamaan mielestä Aaltolan puheet Ykkösaamussa olivat ”pahimman luokan jälkiviisastelua”. Hän pitää niitä ongelmallisina etenkin sen takia, koska Suomessakin on ”poliittisia tahoja, jotka kytkevät tällaisia asioita mielellään toisiinsa” – väärin perustein.

– Suomi on todellakin vapaa ja demokraattinen maa ja täällä voi lausua, kuten parhaaksi näkee, mutta kyllä tämä oli outo lausunto ja täyttä hölynpölyä. Tämä (oikeusvaltioperiaate)lainsäädäntö kulkee täysin omia ratojaan. Ja sitten jos tullaan siihen, miten yksittäiset poliitikot ovat sanansa asetelleet Unkarin pääministeristä tai Fidesz-puolueesta, mennään sellaiselle detalji-tasolle, jolla ei tämänkokoisissa asioissa pitäisi olla mitään merkitystä.

Naton kannalla jo 1990-luvulta

Turkin ja Unkarin jarruttelussa on Sarvamaan mielestä kyse ollut koko ajan maiden sisäpoliittisista asioista. Me Suomessa emme ole siis tehneet mitään väärin eikä meidän ole syytä katsoa peiliin. Hän on ollut koko ajan luottavainen myös sen suhteen, että ratifioinnit Turkista ja Unkarista tulevat.

Vaikka Naton viidennen artiklan turvatakuut koskevat vain jäsenmaita, täysjäsenyyttä odotteleva Suomi on pitänyt hyvää huolta omasta puolustuksestaan. Sarvamaa ei ole ollut huolissaan tilanteesta myöskään sen takia, että Yhdysvallat on osoittanut selkeästi, miten Suomi on sille hyvin tärkeä, strateginen kumppani.

Petri Sarvamaa on lukeutunut jo pitkään Nato-jäsenyyden vankkoihin kannattajiin. Mistä lähtien olet ollut sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon?

– Laskisin, että tässä mennään vuosiin 1993-1995, jolloin liikuin työni puolesta paljon sotilaspolitiikan parissa. Silloin minulle muodostui aika selkeä näkemys asiasta.

Vuosien varrella Suomessa viriteltiin tämän tästä ajatuksia EU:n puolustusliitosta tai Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta liittoutumisesta keskenään.

– Minusta nämä olivat sellaista suomalaista toiveajattelua, joiden kautta olisi kyetty välttämään se, ettei meidän olisi tarvinnut liittoutua Yhdysvaltojen kanssa, koska se oli Suomessa tavattoman vaikea ajatus.

Venäjän pelko hallitsi turhaan

Kun tässä haastattelussa on viitattu jälkiviisasteluun, Petri Sarvamaa ei malta olla palaamatta tästä näkökulmasta myös Nato-prosessin loppumetreillä ilmenneisiin kompastuskiviin.

– Sekin on hyvä muistaa, kun tässä on tuskailtu, mistä tämä nyt kiikastaa ja on tullut erilaisia sivupolkukeskusteluja liittyen EU:n budjettivaroihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, että kukaanhan ei olisi kieltänyt meitä hakemasta Nato-jäsenyyttä jo aiemmin. Ainoastaan Venäjän mielipiteen ja mahdollisen reaktion pelko. Ja sekin oli täysin turhaa.

Sarvamaa korostaa, että Venäjän näkökulmasta Suomi on katsottu jo pitkään kuuluvan sotilaallisesti länteen.

– Venäjän sotilassuunnittelu ja kaikki varautumissuunnitelmat ovat lähteneet siitä, että Suomi on sotilaallisesti osa länttä. Eikä tämä ole ollut mikään salaisuus. Tässä mielessä suomalaiset harjoittivat itsensä kanssa pitkään tällaista täysin turhaa keskustelua asiasta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)