Unkari on viimeinen Itä-Euroopan maa, joka avaa pelätyn kommunistien salaisen poliisin arkistonsa, jotka sisältävät tietoja ilmiantajina toimineista henkilöistä. Maan uusi hallitus aikoo avata arkistot syksyn aikana. Tämä oli yksi Tisza-puolueen vaalilupauksista. Tutkija uskoo todellisen syyn löytyvän itse arkistoista, jotka saattavat sisältää arkaluontoista materiaalia maata pitkään hallinneen Fideszin johtohenkilöistä.
– Unkarin salaisen poliisin arkistojen avaaminen vasta nyt 36 vuotta kommunismin kaatumisen jälkeen on symbolinen teko, mutta asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä, sanoo Fidesz-puolueen perustajiin 1980-90-lukujen taitteessa kuulunut István Hegedűs. Nykyään hän johtaa Unkarin Eurooppa-yhteisö -kansalaisjärjestöä.
Unkari ei koskaan tehnyt salaisen poliisin osalta tiliä kommunismin ajan kanssa. Entinen pääministeri Viktor Orbán kuuluu siihen sukupolveen, joka oli poliittisesti aktiivinen jo kommunistihallinnon loppuaikoina 1980-luvulla.
– Arkistoista voi löytyä tietoja Orbánin sukupolvesta ja Fideszin ykköskaartista. Jos heistä joku paljastuisi ilmiantajaksi, niin uskon, että tämä olisi puolueen loppu, sanoo Itä-Eurooppaan ja Unkariin erikoistunut politiikan tutkija ja dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Hän uskoo, että Péter Magyarin päämääränä on antaa lopullinen kuolinisku poliittiselle vastustajalleen, jonka sisäpiiriin hänkin vielä muutama vuosi sitten kuului.
– Tämä on heidän varsinainen motiivinsa, näin uskon, toteaa Miklóssy.
Péter Magyar ja puolueensa ovat nuorempaa sukupolvea. Heidän ei tarvitse pelätä arkistojen avaamista.
Miksi Orbán vaikeni?
Viktor Orbán ja Fidesz hallitsivat Unkaria 16 vuotta ja he profiloituivat alusta lähtien kiihkeinä kommunismin vastustajina. Orbán johti Unkarin Nato- ja EU-neuvotteluita 1998-2002 ja oli demokraattinen oikeistokonservatiivi.
Hän tuli kuuluisaksi ”Venäläiset kotiin” -puheellaan 1989 ja Fidesz oli pitkään länsimielinen puolue. Orbán kritisoi vasemmistoa siitä, että se oli kallellaan Venäjään. Fideszin nousu käynnistyi 2002 vaalitappion jälkeen juuri demokraattisten puolueiden leimaamisella kommunisteiksi ja pettureiksi.
Kun Fidesz 2010 vihdoin pääsi valtaan, se ei missään vaiheessa 16 vuoden hallitustaivaltaan edes vihjannut tarpeeseen avata salaisen poliisin arkistot. Tätä monet ihmettelivät.
– Venäjän tiedustelulla on mahdollisesti jotain arkaluontoista tietoa Orbánin menneisyydestä, joka on näissä arkistoissa. Orbán vieraili Moskovassa 2013 ja kun hän palasi, hän oli muuttunut mies. Siellä tapahtui jotakin, kertoo Miklóssy.
Moskovan vierailun jälkeen Orbánin hallituksen poliittinen linja muuttui. Pian Orbán alkoi julistaa illiberaalia järjestelmää ja kertoi ihailevansa Venäjää ja Kiinaa.
Samalla Orbánin kanssakäyminen venäläisten kanssa muuttui salaiseksi. Vuonna 2014 Orbánin hallitus teki Putinin hallinnon kanssa 12 miljardin euron arvoisen sopimuksen Paksin ydinvoimalan modernisoimisesta ja julisti sen salaiseksi 50 vuodeksi. Asia herätti epäilyksiä.
Fideszin ja Orbánin 16 vuotta kestänyt haluttomuus edes keskustella salaisen poliisin arkistoista viittaa siihen, että niissä oli jotain, mitä Orbán ei halunnut julkisuuteen.
– Venäläisillä oli jokin vipuvarsi Orbániin ja näistä arkistoista voi löytyä jäljet tästä. Kaikki tämä on tietysti arvailua, mutta jotain heillä oli, mitä me emme tiedä, Miklóssy toteaa.
– Jos nämä arkistot olisi avattu pian järjestelmän vaihdoksen jälkeen ja käyty se yhteiskunnallinen keskustelu, niin varmasti Unkarin poliittinen kehitys olisi ollut toisenlainen. Kommunistijahti retoriikkana on ollut aina poliitikkojen takataskussa, Miklóssy jatkaa.
Hän korostaa, että tieto siitä, että salaisen poliisin urkkijoita olikin toiminut laidasta laitaan yhteiskunnan eri tasoilla, olisi heikentänyt tätä argumenttia. Arkistojen salaamista perusteltiin monilla syillä.
– Ensimmäinen konservatiivinen hallitus argumentoi 90-luvun alussa, että arkistojen avaaminen voisi vahingoittaa Unkarin kansainvälisiä suhteita, hajottaa perheitä ja aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Ja jos kerran olet oppinut salaisen poliisin tehtävät, et unohda niitä koskaan, eikä sinua voi korvata kukaan. Tämä oli outoa argumentointia, sanoo Hegedűs.
– Magyar voi syyttää Orbánia arkistojen salaamisesta ja nyt hän vie järjestelmän vaihdoksen loppuun. Ihmisten on saatava tietää, kuka kukin on, hän jatkaa.
Unkarin salaisen poliisin arkistot sisältävät tiedot heistä, jotka toimivat ilmiantajina. Kommunistisen Unkarin salainen poliisi oli pahamaineinen ja monet päätyivät sen ilmiantajiksi vasten tahtoaan. Salainen poliisi värväsi unkarilaisia ilmiantajiksi kiristämällä tai lahjomalla.
Salaisen poliisin entinen päämaja Budapestin keskustassa toimii nykyisin valtioterrorista kertovana Terror Háza (Terrorin talo) museona. Siellä kellarikerroksessa on yhä entisöityinä vanhat kidutussellit, sekä nimin ja kuvin varustetut listat terrorin uhreista.
– Niin monilla oli jonkinlainen menneisyys, joka liittyi salaiseen poliisiin. Joko toimittiin agenttina tai ilmiantajana, kertoo Miklóssy.
Kaikki puolueet pelkäsivät, että arkistojen avaaminen toisi niiden kärkipoliitikoille vaikeuksia. Tässä asiassa puolueet olivat yksimielisiä.
– Me olimme aikuisia jo 80-luvulla ja periaatteessa niistä voisi paljastua mitä tahansa, mutta epäilen, että Orbánin lähipiiristä löytyisi mitään. Todella herkät ja arkaluonteiset tiedot on hävitetty jo ajat sitten, näin uskon, sanoo Miklóssy.
Arkistot ovat tarkkaan numeroitu ja jos niistä puuttuu jotain, tämä havaitaan. Myös Hegedűs uskoo, että mitään suurta ei arkistoista tule paljastumaan.
Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneet Itä-Euroopan maat ryhtyivät avaamaan kommunismin ajan arkistoja pian 80-90-lukujen taitteen jälkeen, mutta Unkari ja Puola eivät toimineet näin.
– Puolassa ja Unkarissa kommunistit olivat mukana järjestelmän vaihdossa ja he neuvottelivat opposition kanssa hyvässä hengessä. Heitä ei tämän vuoksi lähdetty jahtaamaan, kertoo Miklóssy.
Tsekkoslovakia käynnisti läpivalaisuksi kutsutun ohjelman 90-luvun alussa, jossa julkisissa viroissa olleiden taustat tutkittiin ja entiset kommunistit siirrettiin syrjään.
– Asia hoidettiin kerralla, toteaa Miklóssy. Myös Viro toimi samoin.
Suomen kommunisteihin ei luotettu
Miklóssy ei usko, että arkistoista löytyisi yhteyksiä Suomeen tai suomalaisiin poliitikoihin. Suomella oli huono maine Unkarin kommunistihallinnossa.
Unkari oli tunnettu vapaamielisimpänä neuvostoblokin maista samalla, kun Suomi oli tunnettu suomettumisesta ja Tehtaankadulla ja Moskovassa juosseista viestinviejistä. Suomalaisten vasemmistopoliitikkojen tiedettiin pyrkivän tällä Kremlin suosioon ja näin edistämään omaa poliittista uraansa.
– 70-luvun alusta lähtien Unkarin reformikommunistit eivät enää luottaneet suomalaisiin kommunisteihin, koska heidän tiedettiin kertovan kaiken venäläisille. Sen sijaan he pyrkivät luomaan hyvät suhteet demareihin, kertoo Miklóssy.
Unkarin reformikommunistit taistelivat sosialistisen markkinatalouden puolesta. He sallivat pienyrittäjät ja halusivat lisätä kauppaa lännen kanssa. Kun Unkarista tuli delegaatio vierailulle Suomeen, he tapasivat SDP:n edustajia, eivät kommunisteja tai taistolaisia.
– Unkarin hallinnon suhteet Suomen kommunisteihin olivat huonot. Suomeen toki suhtauduttiin mielenkiintoisena siltana idän ja lännen välissä. Suomi oli malli siitä, miten voidaan lähestyä varovaisesti länttä, mutta ylläpitää pakon edessä suhteet myös Moskovaan. Unkarissa tiedettiin yleisesti, että Suomi oli ystävällismielinen maa, sanoo itsekin Suomeen 80-luvun lopulla avioliiton vuoksi muuttanut Miklóssy.
Péter Magyarin hallitus suunnittelee arkistojen avaamista lokakuussa Unkarin vuoden 1956-kansannousun muistopäivän yhteydessä. Ajankohta on symbolinen, tuolloin neuvostotankit vyöryivät tukahduttamaan unkarilaisten nousun kommunistivaltaa vastaan. Magyar haluaa viestiä, että vasta nyt Unkarissa tapahtuu todellinen järjestelmän muutos.