– Elämme jatkuvasti yli varojemme. Joka kahdeksas euro valtion menoista on otettu velaksi. Suomen velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Takana on yli viisitoista vuotta nollakasvua. Syntyvyytemmekin on alimmillaan sitten nälkävuosien. Tämä on se tilannekuva, jossa nykyinen hallitus on työnsä aloittanut, sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Jari Koskela ensi vuoden talousarvion palautekeskustelussa.
Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaksi vaalikautta. Koskelan mukaan hallitus on sitoutunut sopeuttamaan taloutta tällä vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla.
– Näistä neljä miljardia on suoria menoleikkauksia ja kaksi miljardia tulee työllisyyden noususta. Käsittelyssä oleva talousarvio on ensimmäinen askel tiellä kohti tasapainoisempaa julkista taloutta. Hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimia uudelleen, jos nykyinen keinovalikoima ei riitä tavoitteiden täyttymiseen.
Pahimpana ongelmana Koskela pitää sitä, miten Suomi on pettänyt nuorensa.
– Me ja edeltävät sukupolvet olemme rakentaneet Suomeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion, mutta meillä ei ole pohjoismaista työllisyysastetta. Tämä yhtälö ei toimi. Yhteiskuntamme on pettänyt nuorimmat ikäluokkamme, sillä harjoitettu koulutuspolitiikka ei ole tuonut nuorille aitoja mahdollisuuksia työllistyä ja pärjätä elämässä. Liian moni pääsee peruskoulusta vailla lukutaitoa ja eväitä elämään. Perusopetuksen oppilaista jopa joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea.
– Viime viikolla julkaistut uudet Pisa-tulokset eivät ole yllätys ja ne kertovat karua kieltään. Emme enää ole koulutuksen huippumaa. Siksi hallituksen panostukset peruskouluun ja perustaitoihin ovat välttämättömiä. Panostukset ylemmillä koulutusasteilla valuvat hukkaan, ellei perusosaaminen ole kunnossa, Koskela jatkaa.
Talousvaliokunnan lausunnon mukaan budjettialijäämän kattaminen verotuksella on haastavaa ilman, että talouden kasvu ja kilpailukyky heikkenevät. Talouskasvua ja kilpailukykyä meillä ei ole varaa heikentää, huomauttaa Koskela.
– Taloutta tasapainottaessa joudutaan tietysti tekemään vaikeitakin toimenpiteitä. Tilanteessa, jossa emme voi tinkiä turvallisuudesta, koulutuksesta emmekä TKI-menojen kasvattamisesta, on vaikea sopeuttaa ilman että joudutaan tarkastelemaan myös sosiaaliturvaa. Ketään ei kuitenkaan jätetä tyhjän päälle. Näitä toimia tehdään, jotta hyvinvointivaltiolla olisi tulevaisuus. Hallitus säästää kautensa aikana tietysti myös kehitysavusta, maahanmuutosta ja vääränlaisista ilmastotoimista.
Hallituksen tärkein tavoite ja myös paras keino talouden kuntoon saattamiseen on parantaa työllisyyttä, kertoo Koskela.
– Pelkästään ensi vuonna tehtävillä toimilla arvioidaan saavutettavan keskipitkällä aikavälillä 60 000—65 000 uutta työllistä. Haluamme madaltaa pienyrittäjän kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Haluamme myös tarjota mahdollisimman monelle työttömälle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään ja pois tukien varasta. Työ on hyväksi elämänhallinnalle ja mielenterveydelle.