Kallistuneet hinnat ovat pakottaneet yhä useamman perheen miettimään myös asumismenojen osuutta kuukausittain. Times-lehti kirjoittaa, että Britanniassa jopa 300 000 lasta joutuu jakamaan sängyn sisaruksensa kanssa.
Ahtaissa neliöissä asuu jopa 2 miljoonaa lasta, joka Britanniassa tarkoittaa sitä, että joka kuudes lapsi joutuu elämään ahtaasti. Asumisväljyyttä seuraa Suomessa tilastokeskus.
Nopeasti muuttunut maailmantila ei kuitenkaan Suomessa näy kovin nopeasti, ainakaan asumisessa. Yhteiskunnalla on käytössä moneen maahan verrattuna tukija sekä etuuksia, joita tarjotaan niin lapsiperheille kuin yksineläjille. Suomessa asumisväljyys on lisääntynyt käytännössä koko 2010-luvun ajan. Suomessa myös asumiskustannuksiin tarjottavaa tukea tarkkaillaan jatkuvasti.
– Vuositasolla ei suuria muutoksia juuri ole ja asumisväljyys on kasvanut noin 0,2 neliömetrin vuositasolla henkilöä kohden, kertoo yliaktuaari Mika Ronkainen tilastokeskuksesta.
Ronkainen jatkaa, että yksinasuvien määrä Suomessa on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
– Asumisväljyyden lisääntyminen selittyy ainakin osin yksinasumisen määrällä. Yksin asuvalla on enemmän neliöitä omassa käytössään, Ronkainen kertoo.
Suomessa tilanne säilynyt vakiona
Tämän vuoden alusta alkaen pienituloiset omakotitaloasujat pystyivät hakemaan Kelasta yleistä asumistukea. Kela huomioi omakotitalojen asumismenoja hoitomenonormien mukaan. Normeja korotettiin vuoden alussa 57 prosentilla kasvaneiden elinkustannuksien ja energiakriisin vuoksi.
Vuosittain kerätyt tilastot julkaistaan aina kevätpuolella ja vuoden 2022 tarkemmat tiedot on nähtävissä ensi viikolla. Suomessa asuntokuntien osalta tilanne on säilynyt jokseenkin vakaana viimeisten vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asuntokunnan asuinpinta-ala on säilynyt viime vuosien aikana 81 nelimetrissä. Niin ikään ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on laskenut alle 160 000 asuntokuntaan. 1990-luvulla määrä oli 250 000 luokkaa.
Syytä ei myöskään ole suoraan nähtävissä ainakaan perheiden kokoluokassa. Muutokset lapsien lukumäärään taloutta kohti pysyivät lähes vakiona koko 2010-luvun.
Maiden keskinäisessä vertailussa voi kuitenkin esiintyä jonkin verran eroja. Tilastointi vaihtelee maittain. Myös tilastokeskuksesta kerrotaan, että ilmiön kansainvälistä vertailua hankaloittaa erot tilastointitavoissa.