Ukrainan kyvykkäänä pidetyn nuoren puolustusministerin Myhailo Fedorovin erottaminen puhuttaa poliitikkoja ja analyytikkoja Euroopassa. Fedorovin erottamisesta Verkkouutiset on kertonut tässä ja tässä.
Fedorovia on pidetty Krimiin ja venäläisten selustaan kohdistuvan tehokkaan droonikampanjan keskeisenä toimijana, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä.
EU-parlamentin Ukraina-valtuuskuntan puheenjohtaja ja kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri (kok./EPP) sanoo kyseessä olevan typerä päätös presidentti Volodymyr Zelenskyiltä.
– Kaksi viikkoa sitten Kiovassa kaikki puhuivat Fedorovista vain hyvää. Parlamentin väki, anti-korruptioviranomaiset, kansalaisjärjestöt. Todella typerä liike Zelenskyiltä, kirjoittaa Toveri X:ssä.
Itäeurooppalaisen poliittisen kulttuurin erityispiirteitä
Entinen Moskovan Kansojen ystävyyden yliopiston apulaisprofessori, Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntija Aleksandar Djokic taas huomioi alueen poliittisen kulttuurin, johon myös Ukraina kuuluu.
– Itä-Euroopassa politiikka toimii kolmella tasolla: yksi on sisäpiirin ja heidän etujensa taso, yksi kotimaan taso ja yksi julkisivutaso länsimaita varten, kirjoittaa Djokic X:ssä.
Djokic huomauttaa, että ”sisäpiiriläisillä ei välttämättä ole nimellisiä virkoja, mutta he voivat silti helposti vedellä lankoja taustalla”.
– Kaksi muuta ovat lähinnä performatiivisia. Kotimaan taso on muokattu vastaamaan itäeurooppalaisia macho-tuntemuksia, kun taas ulkoinen taso on suunniteltu vetoamaan läntisiin yhteiskunnallis-poliittisiin herkkyyksiin.
Djokicin mukaan tällaisia länsimaihin vetoavia toimijatyyppejä ovat ”feministinen tyttöpomo”, ”nykyaikainen teknologiajätkä” ja ”sulokielinen nuori naisministeri”, jolla on läppärissään söpöilytarroja.
– Nämä ovat tiettyjä henkilötyyppejä, joita brändätään ja markkinoidaan erityisesti läntisille analyytikoille ja heidän vaikuttamilleen päätöksentekijöille. Niin kauan kuin jokainen näistä toimijoista pysyy itselleen osoitetussa roolissaan, he voivat tulla ja mennä, vaihdella salkkuja keskenään ja pitää show’n pyörimässä.
Muutos tulee siinä vaiheessa, kun ”joku toimijoista päättää, että hän on kasvanut yli roolistaan ja alkaa vaatia paikkaansa sisäpiirissä”. Näin Djokic vihjaa Fedorovin tapauksessa käyneen.
– Sitten kipinät lentävät, liittolaisuudet purkautuvat ja aikaistettuja vaaleja vaaditaan. Tulee seurata, kuinka siirtymävaihe hoidetaan, ja silloin selviää, onko peli vakaa vai onko ilmaantunut uusia pelaajia. Peli itsessään kuitenkin pysyy samana. Niin, ja näihin toimijoihin pitää yrittää olla kiintymättä.
”Metkuistaan huolimatta itäeurooppalaiset eivät ole epäpäteviä”
Jatkokommenteissaan Djokic kuvailee Myhailo Fedorovia ”Zelenskyin mieheksi, vakiotyypiksi, jopa kaveriksi”:
– Hän sai puoli vuotta sitten hyvän tilaisuuden, mutta nyt hänen asemansa on vahvistunut. Se ei välttämättä tarkoita, että hänestä tulisi kilpailija – hän saattaa vain tavoitella suurempaa vaikutusvaltaa ryhmän sisällä. Hänen mahdollisuutensa ovat nyt aiempaa laajemmat.
Asiantuntija huomauttaa, että tämä poliittinen peli ei tarkoita sitä, että Fedorovin kauteen ajoittuva Ukrainan viimeisen puolen vuoden sotilaallinen menestys olisi ollut vain näytelmää.
– Ei, ne ovat tulosta järjestelmästä, joka on integroitu länsimaiden kanssa. Metkuistaan huolimatta itäeurooppalaiset eivät ole epäpäteviä.
Djokicin arvio on saanut hyväksyntää. Entinen Ison-Britannian Minskin-suurlähettiläs Nigel Gould-Davies katsoo sen olevan ”ytimekäs, ja ansaitsisi perusteellisemman käsittelyn jossain yhteydessä”, kuten myös Oxfordin yliopiston ohjelmajohtaja, Balkan-tutkija Dimitar Bechev.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves taas arvioi, ettei kyse ole maantieteellisesti rajoittuvasta poliittisesta kulttuurista, vaan ennemminkin korruptioon liittyvästä.
– Ehkä joissakin Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä myös joissakin Länsi-Euroopan maissa. Mielestäni teoria ei kuitenkaan perustu maantieteeseen vaan siihen, miten maa sijoittuu Transparency Internationalin korruptioindeksissä, huomauttaa Ilves ja jatkaa:
– Mitä korkeampi korruption taso on, sitä todennäköisemmin malli näyttää toimivan – maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Kaksi viikkoa sitten Kiovassa kaikki puhuivat Fedorovista vain hyvää. Parlamentin väki, anti-korruptioviranomaiset, kansalaisjärjestöt. Todella typerä liike Zelenskyiltä. https://t.co/l4Gx3zt6Oz
— Pekka Toveri (@PToveri) July 15, 2026
On the Fedorov situation, I'm willing to say the quiet part out loud.
— Aleksandar Djokic (Александар Джокич) (@polidemitolog) July 15, 2026
Politics in Eastern Europe operates on three levels: one for the insiders and their interests, one for the domestic public, and one as a facade for the West. The insiders may hold formal office, but they can…
Pithy, and deserves a fuller exposition somewhere.
— Nigel Gould-Davies (@Nigelgd1) July 15, 2026
Perhaps in some CEE countries and in some Western European as well.
— toomas hendrik ilves (@IlvesToomas) July 15, 2026
I suggest the theory works based not on geography but by a country’s ranking in the Transparency International Corruption Index.
The higher the level of corruption, the more likely the model works.…
He was Zelensky's guy, cadre, buddy even. So we'll see how it goes. He caught a good break half a year ago, but now his standing has grown. Doesn't necessarily mean he will become a competitor, he may want a bigger stake inside the group. His path is wider now.
— Aleksandar Djokic (Александар Джокич) (@polidemitolog) July 15, 2026
No, they're a product of a system, integrated with the West. Beyond shenanigans, Eastern Europeans aren't incompetent.
— Aleksandar Djokic (Александар Джокич) (@polidemitolog) July 15, 2026