Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen rauhan- ja liennytysprosessin olevan poikkeuksellinen.
Usein rauhanprosesseissa lähdetään liikkeelle pienin askelin ja sen jälkeen päästään ehkä suurempaan yhteisymmärrykseen ja korkeiden johtajien tapaamiseen. Nyt aloitettiin maiden johtajien huipputapaamisella ja toivotaan, että konkreettiset toimet etenevät.
– Varmaan testinä tukee olemaan Pohjois-Korean ydinasepolitiikka, millä tavalla se jatkossa kehittyy. Tuleeko uusia ydinkokeita vai luopuvatko he todella ydinaseistaan, Pekka Haavisto sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Singaporen tapaamisesta kotiin palattuaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tviittasi, että ”ydinaseiden uhkaa Pohjois-Koreassa ei enää ole”.
– Olen mielessäni ajatellut, mitähän Oslon Nobelin rauhankomiteassa pohditaan Trumpin ja Nobelin osalta, Haavisto sanoo naurahdellen.
– Tietenkin on hirveän tärkeää, jos Yhdysvallat on saanut vakuutuksen siitä, että ydinkokeita ja ydinaseiden ja mannerten välisten aseiden kehittelyä ei enää Pohjois-Koreassa jatketa, Haavisto jatkaa.
Jos Yhdysvallat uskoo päässeensä sopimukseen Pohjois-Korean kanssa, se on Haaviston mukaan tärkeä askel.
– Voi ajatella myös, että Yhdysvalloilla on uhka, jonka voi kohdistaa Pohjois-Koreaan, jos sopimus ei pidä.
Haavisto huomauttaa, että viime syksyn uhkaavista tunnelmista, jolloin odotettiin jopa Koreoiden välisen jännitteen leimahtamista uudelleen, on tultu hyvin pitkälle.
Trump osoitti luovaa diilin tekijän kykyä
Haaviston mielestä Trump on osoittanut luovaa diilin tekijän kykyä suhteessa Pohjois-Koreaan. Hän huomauttaa kuitenkin, että rauhanprosesseissa kannot kaskessa ovat yleensä toteutuksessa ja verifikaatiossa.
– Täytyy seurata tarkkaan, että (sopimus) ei jää tyhjiksi lauseiksi ja toteutus myös toimii.
Haavisto uskoo, että julkisuudessa esillä olleen Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean sopimuksen lisäksi sotilas- ja ydinturvaekspertit ovat olleet varmistamassa konkreettiset etenemisaskeleet, sillä osapuolet olivat neuvotelleet jo ennen valtionpäämiesten tapaamista.
– Hehän varmasti pystyvät tiedustelu- ja satelliittimenetelmin seuraamaan, että luvatut asiat toimivat.
Haaviston mukaan Trumpin ilmoitus lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Koreassa oli vastaus Pohjois-Korean ydinaselupauksiin ja -ohjelmien lopettamiseen.
Haaviston mielestä Trumpin ilmoitus oli osoitus luottamuksesta siihen, että pohjoisen aseellinen uhka ei kohdistu enää samassa mittakaavassa Etelä-Koreaan kuin aikaisemmin. Yhdysvallat vetäytyy tai jää pienempään rooliin Etelä-Korean sotilaallisessa tuessa.
– Jos perspektiivissä on Koreoiden yhdistyminen, niin Yhdysvaltain tukemaa asevoimaa ei voi kuvitella syntyvän Kiinan rajalle. Siinä olisi jo aika suuri jännite, ja voisin kuvitella, että Kiinan ehto Koreiden yhdistymiselle liittyy juuri tähän, mikä on Yhdysvaltain rooli.
Haavisto arvioi, että yhdistyneestä Koreasta tulisi muista suurvalloista itsenäinen maa, joka ei toimisi kenenkään vasallina ja joka joutuisi huolehtimaan omasta turvallisuudestaan.
Ei Ahtisaarikaan edennyt sotarikoskysymykset kärjessä
Haaviston mukaan konkreettisia toimia luottamuksen lisäämiseksi ovat olleet amerikkalaisten vankien vapauttaminen ja ydinkapasiteetin osittainen sulkeminen tai tunneleiden räjäyttäminen.
– Pitää antaa arvoa sille, että näitä rauhanprosessille hyvin tyypillisiä askelia on otettu.
Jonkin verran kritiikkiä on esitetty siitä, että ihmisoikeuskysymyksiä ei ole tässä vaiheessa nostettu esille. Haavisto toteaa, että usein rauhanprosessissa ensimmäinen kärkenä eivät ole ihmisoikeuskysymykset.
– Jos ajattelee (Solbodan) Miloševićin Serbiaa ja Balkanin sotaa, niin silloin kun presidentti (Martti) Ahtisaari Miloševićiä lähentyi, niin ei silloin myöskään menty sotarikoskysymykset edellä, vaan etsittiin vastuullista johtajaa, joka pystyy lopettamaan sotatoimet. Sitten myöhemmin ovat tulleet kaikki muut asiat omassa järjestyksessään.
Haavisto toteaa, että ydinasevarustelun lopettaminen on jo itsessään ihmisoikeusteko.
– Kansalaisvapaudet, mielipidevapaudet ja poliittiset vangit seuraavat tottakai jossain järjestyksessä, mutta jostain pitää aloittaa.
Rauhanprosesseihin liittyy Trumpin videon kaltaisia kehitysvisioita
Haavisto ei ole haastattelua tehtäessä nähnyt videota, jonka Trump näytti Pohjois-Korean johtajalle Kim Jong-unille tapaamisen yhteydessä. Haavisto kertoo kuitenkin lukeneensa videosta selostuksia ja sanoo pitävänsä niitä liikuttavina.
– Koko tarinahan on hyvin poikkeuksellinen. Trump, joka ei ole noudattanut mitään ulkopolitiikan doktriineja, näyttää tekevän myös nämä asiat omalla tavallaan. Ehkä psykologisesti hänen lähestymistyylinsä sopi Kim Jong-unin ajattelumaailmaan.
Hollywood-elokuvan traileria muistuttavalla videolla luodaan kuvaa amerikkalaisesta unelmasta, jota Trump tarjoilee Kim Jong-unille.
– Kyllähän rauhanprosesseihin usein liittyy tällaiset sosiaaliset ja kehitysvisiot. Jos rauha tulee ja normaali taloudenkehitys ottaa paikkansa, niin tätä ja tätä on luvassa. Voin kuvitella, että tavallisilla pohjoiskorealaisilla tähän prosessiin voi liittyä aika paljon odotuksia.
Haavisto toteaa, että Pohjois-Koreaan on tarjottu monenlaista välitystä, mutta Kim Jong-un on halunnut päästä amerikkalaisten kanssa sopimaan, ja nyt hän on saavuttanut tavoitteensa.
– Hän ja hänen maansa on tunnustettu amerikkalaisten puolelta. Se on siellä suuri asia.
Koreoista Saksoihin rinnastettava rakkaustarina
Haavisto näkee, että Pohjois-Korean jonkinasteisen avautumisen taustalla on ovat sanktiot, joissa kaikki maat Kiinaa myöten ovat olleet mukana.
– Kiinalle täytyy antaa tunnustus siitä, että he ovat olleet aika jämptejä Pohjois-Korean-politiikassaan viimeiset kuukaudet. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että Pohjois-Korea on nähnyt, ettei heillä ole muita mahdollisuuksia kuin tietynlainen avautuminen.
Haaviston mielestä Pohjois-Korea nykyisellään on tullut tiensä päähän.
– On vaikea nähdä, että niin eristäytynyttä valtiota voisi nykyisessä netin ja kansainvälistymisen maailmassa ylläpitää loputtomiin. Avautumisen yhtenä positiivisena tuotteena voisi olla Koreoiden yhdistyminen.
Haavisto odottaakin, että seuraavat konkreettiset askeleet liittyvät Etelä- ja Pohjois-Korean välisen dialogin jatkumiseen.
Amerikkalaisvankien vapauttaminen oli hyvän tahdon ele Pohjois-Korealta. Haavisto sanoo, ettei hän ihmettelisi Etelä- ja Pohjois-Korean johtajien rajatapaamisen jälkeen, jos tämän ja ensi vuoden aikana nähtäisiin lisää hyvän tahdon eleitä.
– Korean niemimaalla on odotettavissa vielä monta tunteellista hetkeä, kun perheet ja suvut, jotka eivät ole vuosikymmeniin olleet missään tekemisissä, pääsevät ensimmäistä kertaa kohtaamaan. Uskon, että se vielä nähdään.
Haaviston mielestä Koreoiden tilanne vertautuu Länsi- ja Itä-Saksan rakkaustarinaan.
– Seuraavan viiden vuoden aikana yhdistyminen voisi olla nähtävissä, Haavisto arvioi.
Suomesta koulutusta ja humanitaarista apua
Haavisto kertoo, että Pohjois-Koreassa on toiminut 90-luvun loppupuolelta alkaen Suomen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan ruokaturvaprojekti. Hanke sai alkunsa Haaviston toimiessaan ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä Lipposen I hallituksessa.
Haavisto on pitänyt pohjoiskorealaisiin yhteyttä. Muutama viikko sitten hän kävi Tukholmassa kysymässä, minkälaista apua he odottavat eurooppalaisilta ja suomalaisilta.
– Ensimmäinen on humanitaarinen apu. Järjestöjen on ollut vaikea toimia Pohjois-Koreassa ja jos siinä voidaan mennä eteenpäin, niin on luontevaa sanoa, että haluamme olla tukemassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Lisäksi Pohjois-Korean lähettiläs Tukholmassa on nostanut useasti esiin, että metsävarojen hallinto, metsien tuhoutuminen ja ilmastonmuutos ovat asioita, joissa he tarvitsisivat apua. Haaviston mukaan Suomen metsä- ja yliopisto-osaaminen sekä koulutusjärjestelmään liittyvät asiat ovat sellaisia, joille Pohjois-Koreassa olisi kysyntää.
– Minusta meidän kannattaisi nyt hyvin herkällä korvalla katsoa tilannetta ja jos Yhdysvallat-Pohjois-Korea-prosessi menee eteenpäin, kyllä se avaa muullekin yhteistyölle mahdollisuuksia ja silloin voisimme olla liikkeellä, Haavisto sanoo.