Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) pitää naisten terveyden parantamista erittäin tärkeänä.
Hänen mukaansa naisten terveyteen panostaminen on paitsi yksilön hyvinvointia koskeva kysymys, niin myös merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen mahdollisuus.
Maailman talousfoorumin ja McKinsey Health Instituten vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan naiset viettävät keskimäärin noin 25 prosenttia enemmän elämästään heikommassa terveydentilassa kuin miehet. Raportti kuvaa naisten ja miesten välisten terveyserojen sekä niiden huomiotta jättämisen aiheuttaman niin kutsutun hyvinvointikuilun juurisyitä.
– Terveyserojen taustalla eivät ole vain vakavat sairaudet, vaan naisten elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä usein pitkäaikaisesti heikentävät tekijät kuten esimerkiksi kuukautisiin liittyvät oireet, raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot, vaihdevuosioireet, kipu ja krooniset sairaudet. Hyvinvointikuilun taustalla olevat ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa, Risikko sanoi tiedotteen mukaan naistenpäivän aattona Lapualla pidetyssä tilaisuudessa.
Raportissa tunnistetaan monia syitä hyvinvointikuilulle, kuten se, että lääketieteellinen tutkimus keskittyy usein mieskehoon, minkä vuoksi naisten sairauksista ja niiden hoidosta on vähemmän tietoa. Raportin mukaan monissa tutkimusaineistoissa naisten terveyttä koskeva tieto on puutteellista, mikä johtaa siihen, että naisten sairauksien aiheuttamaa terveyskuormaa aliarvioidaan.
Kun naisten terveyteen liittyvä tieto jää näkymättömäksi, menetetään mahdollisuuksia parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
– Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei aina vastaa riittävästi naisten sairauksien hoidon tarpeisiin. Naiset eivät esimerkiksi aina saa samoihin sairauksiin yhtä nopeasti tai yhtä laadukasta hoitoa kuin miehet. Tähän ovat Suomessa viitanneet myös muun muassa selvitykset naisten sydänsairauksista. Naisten sydänkohtaus jää tunnistamatta 7 kertaa useammin, Risikko sanoi.
Raportin mukaan naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen on historiallisesti investoitu vähemmän kuin moniin muihin terveyteen liittyviin osa-alueisiin. Lisäksi tutkimus ei aina huomioi sitä, että monet sairaudet ilmenevät naisilla eri tavoin kuin miehillä.
Risikko painotti puheessaan naisten terveyteen panostamisen moninaisia vaikutuksia.
– Naisten terveyden parantaminen vaikuttaa suoraan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Vaikutukset ulottuvat myös laajasti koko yhteiskuntaan. Panostamalla naisten terveyteen ja sen tutkimukseen lisätään naisten toiminta- ja työkykyä, joilla on myös valtavia talousvaikutuksia. Suuriin talousvaikutuksiin viittaa myös edellä mainittu kansainvälinen raportti.
Risikon mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota.
– Hallitusohjelmassa on nostettu esiin muun muassa vaihdevuosien oireiden tunnistaminen työterveyshuollossa. Vaihdevuosien hoidolla on myönteinen vaikutus elämänlaatuun, mutta myös talouteen juuri työkykyvaikutuksen myötä.
Risikon mukaan hyvinvointikuilua voidaan kaventaa muun muassa vahvistamalla naisten terveyteen keskittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta.
– On myös tärkeää kehittää hoito- ja palvelukokonaisuuksia, jotka huomioivat paremmin naisten biologiset ja elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet. Lisäksi on lisättävä investointeja naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen ja innovaatioihin. Ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja terveyspalvelujen viiveettömyys ovat myös keskeisiä keinoja terveyserojen kaventamisessa.
Risikon mukaan naisten terveyden edistäminen on tärkeä osa tasa-arvotyötä, joka edellyttää vielä monia toimia. Pääministeri Orpon hallitus on varapuhemiehen mukaan edistänyt naisten asemaa monin tavoin, joista tuoreimpana hän mainitsee tasa-arvolain päivittämisen. Tavoitteena on puuttua tehokkaammin työelämässä tapahtuvaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään.Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevään aikana.
– Vaikka suomalaisen naisten asema on mennyt historiallisesta perspektiivistä katsottuna paljon eteenpäin, on meillä vielä tekemistä. Muun muassa naisten terveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Se on koko Suomen etu, Risikko sanoi.