Yli viidesosa suomalaisista on myöhästynyt tapaamisesta tai perunut menonsa kokonaan, koska ei löytänyt autolleen parkkipaikkaa.
Läheltä piti -tilanteet huomioiden ongelma koskettaa yli puolta kansasta. Huipputuloisista ongelman kanssa painii lähes joka kolmas. Tiedot käyvät ilmi Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n huhtikuussa teettämästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen toteutti Bilendi. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista, ja otos painotettiin vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaajista noin 13 prosenttia kertoi, ettei käytä autoa.
”Kyse on kaupunkisuunnittelusta”
Kaikkiaan 22 prosenttia suomalaisista kertoo myöhästyneensä tapaamisesta tai joutuneensa perumaan menonsa parkkipaikan puuttumisen takia ja miltei joka kolmannelle (29 %) on melkein käynyt näin. Vain reilu kolmasosa (36 %) on säästynyt ongelmalta kokonaan.
Puolison ja lasten kanssa asuvista reilu kolmannes (36 %) on myöhästynyt tai perunut menon parkkipaikan puutteen vuoksi.
SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta pitää tuloksia selvänä viestinä kaupunkisuunnittelulle.
– Kun lapsiperheistä yli kolmannes ja yksinhuoltajista joka kymmenes joutuu toistuvasti perumaan menoja parkkipaikkojen puutteen takia, kyse ei ole enää pienestä arjen kitkasta.
Metsäranta huomauttaa, että ”kyse on kaupunkisuunnittelusta.”
– Pysäköintipaikkojen vähentäminen on poliittinen valinta. Hinnan maksaa nimenomaan se ryhmä, jolla on vähiten joustoa aikatauluissaan”, Metsäranta sanoo.
Kaikki tuloryhmät myöhästelevät tasa-arvoisesti
Ammattiryhmistä eniten parkkipaikkojen puutteesta kärsivät toimihenkilöt, joista noin neljä kymmenestä on joutunut ongelmiin parkkipaikan vuoksi. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista lähes kolmasosa (noin 31 %) kertoo myöhästyneensä tai peruneensa menon.
Metsäranta huomauttaa, että parkkipaikkojen puute koskettaa juuri niitä ryhmiä, jotka asuvat ja työskentelevät keskustoissa, joissa joukkoliikenne toimii parhaiten.
– Tämä on merkki siitä, ettei joukkoliikenne yksin ratkaise asiaa edes silloin, kun sen pitäisi toimia. Auto on monelle välttämätön kulkuneuvo lasten kuljetuksissa, harrastuksissa ja työmatkoilla. Kun johtajat myöhästelevät yhtä lailla kuin yksinhuoltajat, kaupunkien autopaikkapolitiikka ei vastaa enää todellisuutta, toteaa Metsäranta.
Kasvukeskusten tiivis rakentaminen kurittaa työikäistä väestöä
Pysäköintivaikeudet koskettavat myös nuoria aikuisia. 18–24-vuotiaista lähes joka kolmas (31 %) ja 25–34-vuotiaista sekä 45–54-vuotiaista ruuhkavuosien eläjistä reilu neljännes (28 %) on myöhästynyt tai joutunut perumaan menonsa, koska ei ole löytänyt parkkipaikkaa.
Asuinpaikka näkyy pysäköintiongelmissa merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla sekä Turussa, Tampereella ja Oulussa noin joka neljäs on joutunut myöhästymään tai perumaan menon, kun maalaiskunnissa luku on vain 14 prosenttia. Muissa isommissa kaupungeissa tilanne piinaa noin joka viidettä.
– Pysäköintiongelmat hankaloittavat nuorten ja ruuhkavuosia elävien arjen sujuvuutta. Kun kaupunkien tiivis asuminen ja infrasuunnittelu eivät kohtaa, seurauksena on myöhästymisiä ja peruttuja menoja, huomauttaa Metsäranta ja jatkaa:
– Tällainen kaupunkisuunnittelun ongelma kulminoituu kasvukeskuksissa, joissa toimivan infran puutteet näkyvät suoraan asukkaiden arjessa.