Pohjois-Savon hyvinvointialueella ylilääkärinä toimiva Olli Lappalainen kokee, että hyvinvointialueuudistuksen myötä byrokratian määrä on lisääntynyt. Asiasta uutisoi Lääkärilehti.
– Käytännön tasolla toiminta on vaarantunut suuresti, koska ei ole tietoa, miten asiat hoidetaan uudessa maailmassa, kuka vastaa ja mitkä ovat pelisäännöt. Tämä vaarantaa jo potilaiden tarpeellisen palvelun ja hoidon saannin, Lappalainen sanoo.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nyt päätöksiä tehdään taholla, joka ei välttämättä tiedä tai ymmärrä käytännön toimintaa ja sen lainalaisuuksia, hän jatkaa.
Lappalaisen mukaan hyvinvointialueen päätöksenteko ei ole suoraviivaista ja asioita pompotellaan. Hyvinvointialueen rakenne on myös hänen mukaansa haastava.
Lappalainen nostaa esimerkiksi erikoislääkärien konsultaatiotoiminnan, jota oli saatavilla ennen hyvinvointialueuudistusta yli kymmeneltä erikoisalalta Sisä-Savossa.
– Tässä on palattu meillä 80-luvulle. Toiminnassa on menty tältä osin kymmeniä vuosia taaksepäin, hän kuvaa nykytilaa.
Lappalaisen mielestä yksi ongelmakohta on se, että hyvinvointialueen esihenkilöllä ei ole laajaa vastuuta hyvinvointialueen taloudentilaan. Ongelmia aiheuttavat myös monet hallinnon tasot, sekä se, että ongelmista ei puhuta.
– Ainakin perustaso alkaa olla kuilun partaalla. Jos tämä romahtaa, erikoissairaanhoito vaikeutuu. Asioiden parantaminen on hidasta, mutta niiden pilaaminen ei vie valitettavasti aikaa kauan, Lappalainen sanoo.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimilinjajohtaja Eija Jestolan, sekä toimialajohtaja Jari Saarisen mukaan on ymmärrettävää, että alkuvaiheessa vielä etsitään sopivia toimintamalleja ja -tapoja.
– On myös totta, että aiemmin paikallinen päätöksenteko on voinut olla nopeampaa ja monen mielestä joustavampaa. Olemme kuitenkin uuden edessä, ja katsomme asioita isommasta näkökulmasta. Tämä vaatii oman aikansa, he kommentoivat Lääkärilehdelle.
Pohjois–Savon hyvinvointialueella on yli 12000 työntekijää. Johtajien mukaan muutoksia ja parannuksia pyritään kuitenkin tekemään.
– Kuuntelemme ilman muuta kentältä tulevaa palautetta, ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan. Organisaatiomme suuren koon vuoksi ei kuitenkaan ole mahdollista reagoida ihan jokaiseen palautteeseen, Jestola ja Saarinen kertovat.
