Oppositio on suominut hallitusta viime aikoina Suomen mollivoittoisista työllisyysluvuista. Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo Verkkouutisille uskovansa työllisyyden lähtevän pikkuhiljaa kohenemaan. Näin arvioidaan ministeriön viimeisimmässä työmarkkinaennusteessa.
Marttinen myöntää, että suhdannetilanteeseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia.
– Seuraamme hyvin tarkasti nyt tulevia valtiovarainministeriön ennusteita. Tällä hetkellä kuitenkin se keskeinen tekijä on, että suomalaisten ostovoimahan kehittyy nyt hyvin suotuisasti, hän jatkaa.
Palkansaajan taloustilanne kohenee samanaikaisesti kolmelta suunnalta.
– Inflaatio on jo painunut sinne selkeästi hintavakaustavoitteen sisälle ja palkat nousevat inflaatiota nopeammin. Korkotaso on laskenut, joka tietysti antaa taas vastaavasti enemmän tilaa muun muassa asuntovelallisille tai yrityksille, jotka suunnittelevat investointeja. Ja hallituksen verokevennykset sitten sen päälle vielä, Marttinen listaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti puoliväliriihessään muun muassa ansiotuloverojen kevennyksistä. Verkkouutiset kertoo muutosten vaikutuksista eri tulotasoilla tässä jutussa. Samassa yhteydessä päätettiin esimerkiksi yhteisöveron laskemisesta nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin.
Työministerin mukaan kaikki tämä piristää kotimarkkinaa.
Piristystä Suomi kaipaakin. Kuluttajien käsitys taloudesta on mittausten perusteella itse asiassa paljon todellisuutta huonompi. Luottamuspula lisää perinteisesti säästämistä ja johtaa arjen isojen kestotavaraostojen ja muiden suurien hankintojen lykkäämiseen.
Marttinen katsoo, että hallituksen tehtävä onkin luoda luottamusta suomalaisiin kotitalouksiin, että säästöjä uskallettaisiin taas käyttää.
Valmius tehdä lisää
Matias Marttinen sai lähteä ministerinä heti täyteen juoksuun vaalikauden puolivälissä.
Marttisen edeltäjän Arto Satosen (kok.) aikana muun muassa laajennettiin paikallista sopimista, otettiin käyttöön vientivetoinen palkkamalli, porrastettiin työttömyysturvaa ja rajattiin poliittisten lakkojen kestoa.
Punaisena lankana on ollut lisätä työllisyyttä ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Ay-liike on vastustanut toimia rajusti.
Marttisen pöydällä on määräaikaisuuksia ja irtisanomista helpottavia lainsäädäntöuudistuksia. Ne ovat herättäneet jo ennakkoon kovasti porua vasemmisto-oppositiossa ja ay-liikkeessä. Arvostelijat ovat väittäneet, että kyse on suorastaan ideologisesta kamppailusta työntekijöitä vastaan. Linjan puolustajat taas vastaavat, että kyse on työmarkkinoiden vapauttamisesta, josta työntekijät hyötyvät.
Näin ajattelee ministerikin.
– Se on ehdottomasti isossa kuvassa myös työntekijän etu. Täytyy muistaa se, että meillä on vaikka tällä hetkellä vaikka kuinka paljon nuoria, jotka eivät ole valmistumisen jälkeen saaneet sitä ensimmäistäkään työmahdollisuutta, Marttinen huomauttaa.
Vaikka retoriikka hallituksen toimia vastaan onkin ollut paikoin varsin jyrkkää, ei päätösten kohdalla voida puhua radikaaleista toimista edes pohjoismaalaisittain.
– Keskeisenä tavoitteena on maltillisesti madaltaa työllistymisen kynnystä, jotta työmahdollisuuksia syntyisi markkinoille lisää, ministeri toteaa.
Irtisanomista helpottava lainsäädäntö auttaa Marttisen mukaan lisäämään yritysten rohkeutta palkata enemmän työvoimaa. Tällä on hänen mukaansa vaikutusta erityisesti pienissä yrityksissä, joissa uuden työntekijän palkkaamisen kynnys on korkea, koska riski yrittäjälle mielletään suureksi.
– Yrittäjä käy todella kovaa pohdintaa siitä, että paljonko sitä riskiä pystyy kantamaan, ja että voiko hän taas luoda niitä työmahdollisuuksia suomalaisille.
– Mehän haluamme, että yhä useampi yrittäjä kokisi luottamusta, että hän voi vaikka sen ensimmäisen tai toisen tai kolmannenkin työntekijän palkata.
Entä uskooko työministeri, että hallituksen tähän mennessä linjaamat tai päättämät työmarkkinoihin vaikuttavat toimet tulevat riittämään, ja onko hallituksella valmiutta lisätoimille?
– Minusta hallituksen täytyy aina suurempien talousneuvottelujen yhteydessä käydä pohdintaa siitä, että tehdäänkö vielä uusia toimia. Mutta nyt tässä hetkessä, kun keväällä on päätetty kuitenkin taas kymmenistä uusista toimista, oikeastaan kaikkein tärkein asia on se, että täytyy keskittyä toimeenpanemaan kaikki, mitä on nyt päätetty. Totta kai itselläni on täysi valmius tehdä lisääkin, Matias Marttinen vastaa.