Verotuloja kertyi tammi–kesäkuussa 2023 kaikkiaan 42,4 miljardia euroa, mikä on 1,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kertoo Verohallinto.
Verotulojen kasvua selittää ennen kaikkea henkilöasiakkaiden tulovero, jota kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 19,6 miljardia euroa (+4,0 %). Asuntokaupan hiljenemisen takia puolestaan varainsiirtoveron kertymä laski tuntuvasti.
– Palkansaajat saivat alkuvuoden aikana aikaisempaa reilumpia palkankorotuksia korkean inflaation vuoksi. Myös eläkkeisiin ja etuuksiin tehtiin indeksikorotuksia. Nämä näkyvät kertyneiden tuloverojen määrässä, sanoo tiedotteessa ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta.
Verotulojen kasvua selittää osaltaan myös työllisyyden parantuminen. Palkansaajien määrä ei ole kuitenkaan tänä vuonna kasvanut enää viime vuoden vauhtia.
Arvonlisäveroa kertyi tammi–kesäkuussa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kaikkiaan 10,6 miljardia euroa (+1,9 %). Korkea inflaatio heikentää ihmisten ostovoimaa, mutta toisaalta hyvä työllisyystilanne ja palkkoihin tulleet korotukset tukevat kulutusta.
Arvonlisäveron kertymässä näkyy kuitenkin talouden kiristyminen, Luokkanen sanoo.
– Alkuvuonna arvonlisäveroa tilitettiin Verohallinnolle viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, mutta kevään edetessä arvonlisäverokertymän kasvuvauhti on hidastunut.
Arvonlisäveron kertymä seuraa nimellisen kulutuksen kehitystä. Inflaatiolla ei yksinään arvioida olevan vaikutusta arvonlisäverokertymään, koska hintojen noustua kulutuksen määrä on laskenut.
Valmisteveroa kertyi tammi–kesäkuussa hieman vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, 3,8 miljardia euroa (-0,2 %). Valmisteveroja kerätään esimerkiksi tupakasta, alkoholista ja nestemäisistä polttoaineista.
Yhteisöjen tuloveroa kertyi alkuvuonna 4,2 miljardia (-8,0 prosenttia). Yhteisöveron määrään vaikuttavat pääosin kuluvan vuoden ennakkoverot sekä aiempaa verovuotta koskevat lisäennakot, jäännösverot ja veronpalautukset.
Yritykset ja yhteisöt arvioivat kokonaisuutena tulostensa yltävän tänä vuonna samalle tasolle kuin viime vuonna. Vuodelle 2023 voimassa olevat ennakkoverot (6,2 miljardia euroa) ovat tällä hetkellä samansuuruiset kuin verovuoden 2022 ennakkoverot olivat vuosi sitten.
– Maksettujen ennakkoverojen määrästä ei silti voi suoraan päätellä, paljonko yhteisöveroa vuoden aikana kertyy. Kokonaisuutena yritykset usein aliarvioivat tuloksiaan, joiden perusteella ennakkoverot määräytyvät, ja joutuvat sitten maksamaan tilikauden päättymisen jälkeen lisäennakoita tai jäännösveroja, Luokkanen toteaa.
Esimerkiksi verovuoden 2022 yhteisöveron määrä näyttää alustavien laskelmien perusteella yltävän lähelle 8 miljardia euroa. Verovuoden 2022 verotus on vielä kesken, ja valmistuu lokakuun loppuun mennessä.
Asuntokaupan hiljeneminen on vähentänyt merkittävästi varainsiirtoveron kertymää. Varainsiirtoveroa kertyi alkuvuonna 325 miljoonaa euroa (-33,9 %). Valtaosa varainsiirtoverosta maksetaan asunto- ja kiinteistökaupoista.
– Varainsiirtoverosta kertyneet tulot alkoivat pienentyä viime syksynä, mutta tämän kevään aikana ne ovat laskeneet entisestään. Toisaalta varainsiirtovero reagoi muita veroja herkemmin talouden suhdanteiden vaihteluun, Luokkanen sanoo.
Myös autoveron kertymä laski. Autoveroa kertyi alkuvuonna 203 miljoonaa euroa (-27,1 %). Autoveron määrä on pienentynyt vuodesta 2018 lähtien monista syistä: koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset talouteen vähensivät uusien autojen hankintaa. Lisäksi autot ovat muuttuneet aikaisempaa vähäpäästöisemmiksi, mikä pienentää autoveron määrää.
Autovero maksetaan, kun ajoneuvo rekisteröidään tai otetaan käyttöön Suomessa ensimmäisen kerran. Tyypillisesti autoveron maksaa ajoneuvon maahantuova yritys.