Öljy-yhtiö ExxonMobililla ei ole aikomusta palata Venäjälle, vaikka sekä Yhdysvalloista että Venäjältä on tullut painostusta energiainvestoinneista maahan osana Ukrainan mahdollista rauhansopimusta.
Toimitusjohtaja Darren Woods kertoi Financial Timesille, että Exxonin johtajat käyvät keskusteluja Venäjän viranomaisten kanssa Venäjän pakkolunastaman 4,6 miljardin dollarin (noin 3,9 miljardia euroa) omaisuuden takaisinsaamisesta. Yhtiö ei kuitenkaan ole tekemässä investointeja Venäjälle.
Woodsin mukaan neuvottelut alkoivat vuoden 2023 alussa pian sen jälkeen, kun yhtiö nosti kanteen välimiesmenettelystä Venäjän hallitusta vastaan. Hallitus oli ottanut haltuunsa Exxonin 30 prosentin osuuden Sahalin-1:stä, jättimäisestä öljyprojektista Venäjän Kaukoidässä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskusteli viime kuussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa taloudellisten suhteiden normalisoinnista ja syventämisestä Venäjän kanssa Alaskassa pidetyssä huippukokouksessa.
Rauhanneuvotteluissa ei kuitenkaan ole toistaiseksi saavutettu läpimurtoa, ja Trumpin hallinto on vihjannut voivansa kiristää Venäjän vastaisia pakotteita.
Venäläiset viranomaiset ehdottavat edelleen, että Exxonille voitaisiin antaa lupa palata maahan.
Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi keskiviikkona Interfax-uutistoimistolle, että Putinin investointien erityislähettilään Kirill Dmitrijevin ja Yhdysvaltain viranomaisten välillä on käynnissä keskusteluja yhteistyöstä energiasopimuksissa.
Viime kuussa tiedotusvälineissä kerrottiin, että Exxonin johtajat keskustelivat venäläisten viranomaisten kanssa paluusta Sahalin-1-projektiin.
Mediatietojen mukana Putin on harkinnut muuttavansa asetusta Exxonin Sahalin-omistusosuuden takavarikoinnista, jotta länsimaisten öljy-yhtiöiden paluu Venäjän markkinoille tasoittuisi.
Exxonin toimitusjohtaja Woods esitti myös uuden uhkauksen EU:n päättäjille yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivistä. Hänen mukaansa asetus voisi johtaa siihen, että Exxon keskeyttää investoinnit ja nopeuttaa liiketoimintojensa alasajon unionin alueella, jossa se työllistää 12 000 ihmistä.
Asetus edellyttää kaikkia EU:n ja unionin ulkopuolisia yrityksiä, joilla on merkittävää liikevaihtoa EU:n alueella, varmistamaan, että yritysten toimitusketjut eivät vahingoita ympäristöä tai ihmisoikeuksia. Woodsin mukaan tämä on esimerkki ”valppaasta valvonnasta”. Asetuksen rikkomisesta voi tulla sakkoja jopa 5 prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.
– Pidämme tätä kestämättömänä. Kykymme jatkaa liiketoimintaa Euroopassa tulee mahdottomaksi, mikäli laki tulee voimaan. Se vain nopeuttaa poistumistamme Euroopasta, Woods sanoi haastattelussa.
