Kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli -12,6, kun se oli syyskuussa -11,5 ja pitkän ajan keskiarvo on -2,3.
Yritysten luottamus heikentyi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n luottamuskyselyn mukaan palvelualoilla ja rakennusalalla lokakuussa. Vähittäiskaupassa luottamus toipui hiukan ja teollisuuden luottamus pysyi syyskuun lukemassa. Luottamus alittaa kaikilla päätoimialoilla pitkän aikavälin keskiarvon.
Myös teollisuuden arvio tilauskannasta heikkeni. EK:n julkaistavan suhdannebarometrin mukaan yritysten suhdannetilannearviot ovat nyt yhtä alhaalla kuin koronakriisissä keväällä 2020.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusluvut kertovat Suomen talouden olevan vajoamassa taantumaan.
– Työllisyys heikkenee ja bruttokansantuote todennäköisesti supistuu. Palkansaajien työttömyyshuolien nousu on ymmärrettävää, mutta pahentuessaan se voi lisätä säästämistä pahan päivän varalle ja heikentää kulutuskysyntää, hän toteaa.
– Talouden heikkous on melko laaja-alaista, mutta etenkin asuntotuotantoon liitännäiset toimialat hyytyvät.
Kuoppamäen mukaan ensi vuotta ajatellen näkyy silti valonpilkahduksia tunnelin päässä, mikä ei vielä heijastu luottamusmittareihin.
– Inflaation lasku auttaa kuluttajia ja korkojenkin pitäisi kääntyä laskuun. Palkat ja eläkkeet nousevat. Vientimarkkinoiden heikkouden ennustetaan hieman hellittävän, hän luettelee.
Kuoppamäki arvioi kuluttajien lähikuukausina edelleen lykkäävän monia hankintoja, mutta yksityinen kulutus ei vajoa jyrkästi.
– Asuntokauppa piristyy varainsiirtoveromuutosten vuoksi hieman, eikä hallituksen 12. lokakuuta julkaisema verosuunnitelma ehtinyt täydellä painolla vaikuttaa kyselyn tuloksiin. Vuonna 2024 ansiotason nousu, korkojen ennustettu käänne laskusuuntaan ja varainsiirtoveron lasku piristävät asuntomarkkinoita, mutta rakentamisen matalasuhdanne jatkuu pidempään, pääekonomisti arvioi.