OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan talouskasvu on ollut pettymys verrattuna vuoden takaisiin odotuksiin.
– Pettymyksen selittäjänä katseet kääntyvät kulutukseen. Yksityinen kulutus on reilu kolmannes kokonaiskysynnästä ja puolet BKT:sta. Vaikka sen heilahtelut eivät ole niin suuria kuin investointien tai viennin, vaikutus talouskasvuun on suuri, Heiskanen kertoo OP:n sivuilla julkaistussa kirjoituksessa.
– Kevään notkahdus kulutuksessa kohonneen kauppasotaepävarmuuden aikoihin ei toki ole yllättävää. Kaikki mallilaskelmat puoltavat tällaista reaktiota samoin kuin kansalaisjärkikin. Reaktion suuruus oli silti nykytiedon valossa iso. Säästämisasteen nousu samoille tasoille kuin keskimäärin korona-aikaan tai finanssikriisissä on paljon, hän jatkaa.
Kulutukseen Heiskanen ennakoi käännettä.
– Säästämisasteen pysyminen tällä tasolla pitempään olisi historian valossa täysin poikkeuksellista.
Merkkejä on jo ilmoilla.
– Syys-lokakuussa vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi nopeimmin sitten vuoden 2023 kevään, joten kevään notkahduksesta on liikuttu selvästi parempaan suuntaan jo nyt.
Patoutunut kulutus voi purkautua yhtäkkiä ja ryöpsähtää liikkeelle nopeasti. Tässä vertauksena voi toimia ketsuppipullo, josta ei ensin tule mitään ja sitten tulee kerralla paljon.
– Korkean säästämisasteen vuoksi ketsuppiefekti kulutuksessa on silti hyvinkin mahdollinen, ellei suorastaan todennäköinen. Päättyvän vuoden suurin heikkous on ensi vuoden suurin vahvuus, Heiskanen kirjoittaa.
Kuluva vuosi ei Suomen taloudessa ole sujunut niin kuin vuosi sitten arvioitiin. Syykin on tiedossa. Tässä piilee kuitenkin ensi vuoden mahdollisuus, ellei jopa vahvuus.https://t.co/ATK49WTJAm
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) December 2, 2025
