Pankki- ja vakuutusryhmä OP-Pohjolan liikevoitto laski tammi–kesäkuussa 831 miljoonaan euroon. Vertailukaudella liikevoitto oli 990 miljoonaa euroa.
Liikevoitto pieneni 16 prosenttia eli 159 miljoonaa euroa. OP-Pohjolan mukaan tulosta painoivat korkokatteen ja sijoitustoiminnan tuottojen lasku sekä kulujen kasvu.
Toinen vuosineljännes oli kuitenkin OP-Pohjolan mukaan erinomainen. Huhti–kesäkuun liikevoitto nousi 670 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 566 miljoonaa euroa. Kyseessä oli OP-Pohjolan historian kolmanneksi suurin vuosineljänneksen liikevoitto.
Asiakasliiketoiminnan tuotot kasvoivat alkuvuonna 1 680 miljoonaan euroon. Vakuutuspalvelutulos nousi 54 prosenttia 104 miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot 15 prosenttia 465 miljoonaan euroon. Korkokate laski seitsemän prosenttia 1 111 miljoonaan euroon.
Kulut kasvoivat yhdeksän prosenttia 1 273 miljoonaan euroon. OP Pohjolan mukaan kuluja kasvattivat etenkin ICT-kehittämiseen tehdyt panostukset sekä henkilöstökulujen kasvu.
OP-Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo katsauksessa, että alkuvuoden tulosta vahvisti erityisesti toinen vuosineljännes.
– Erinomaista tulosta tukivat erityisesti asiakasliiketoiminnan kehitys, sijoitustoiminnan tuottojen paraneminen sekä alhaisella tasolla säilyneet luottoriskit ja saamisten arvonalentumiset.
Vakuutus-segmentin liikevoitto kasvoi 381 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin se oli 185 miljoonaa euroa. Osuuspankit-segmentin liikevoitto laski 348 miljoonaan euroon ja Yrityspankki-segmentin 233 miljoonaan euroon.
OP-Pohjolan luottokanta kasvoi vuodessa 101,1 miljardiin euroon ja talletukset 82,1 miljardiin euroon. Järjestämättömät saamiset laskivat ja olivat 1,9 prosenttia vastuista.
Vakavaraisuus säilyi vahvana. CET1-vakavaraisuus oli kesäkuun lopussa 21,3 prosenttia, mikä ylittää sääntelyn edellyttämän vähimmäistason seitsemällä prosenttiyksiköllä.
OP-Pohjola arvioi koko vuoden 2026 liikevoiton pysyvän hyvällä tasolla, mutta jäävän pienemmäksi kuin vuonna 2025.