OP Ryhmän ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen kehittyvän ensi vuonna aiempaa heikommin ja laskevat hieman asuntojen hintaennustettaan ensi vuodelle.
Mikäli korot laskisivat huomattavasti nykyodotuksia enemmän, voisi se nostaa asuntojen hintoja nopeasti. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole nähtävissä merkkejä asuntomarkkinoiden piristymisestä. Myös rakentaminen pysyy ensi vuoden alamaissa ja piristyy vasta vuoden 2025 aikana.
Asuntojen hinnat ovat jatkaneet laskuaan syksyllä, eikä hintojen nousun vauhdittumiselle ole tällä hetkellä eväitä. Osakeasuntojen hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 7,3 prosenttia viime vuodesta. Hintojen lasku oli suurissa kaupungeissa hieman nopeampaa kuin niiden ulkopuolella. Koko maan asuntojen hintojen lasku jatkui lokakuussa 6,5 prosentin vauhdilla.
– Mitään dramaattista muutosta asuntomarkkinoiden näkymässä ei ole syksyyn verrattuna tapahtunut. Vaikka hinnat keskimäärin hieman laskevat ensi vuonna, on jo vuoden lopulla mahdollista nähdä hintojen kääntyvän nousuun. Tämänhetkinen suhdannetilanne ei kuitenkaan tue nopeampaa elpymistä, OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén arvioi tiedotteessa.
Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan OP Ryhmän ekonomistit laskevat hieman arviotaan ensi vuoden asuntojen hintojen kehityksestä. Syksyllä ekonomistit odottivat asuntojen hintojen pysyvän ensi vuonna keskimäärin tämänvuotisella tasolla.
Joulukuun ennusteessa ekonomistit odottavat asuntojen hintoihin keskimäärin yhden prosentin laskua ensi vuonna. Tänä vuonna hinnat laskevat keskimäärin 6 prosenttia viime vuodesta.
Asuntojen hintojen selvempää piristymistä saadaan odotella vuoteen 2025, jolloin hintojen odotetaan nousevan jo 2 prosenttia edellisvuodesta.
Asuntojen kauppamäärät ovat yhä selvästi tavanomaista matalammalla tasolla, noin 30 prosenttia vuosien 2015–2019 keskiarvoa alempana. Kun viime vuonna jo syksyn vertailukuukaudet olivat heikkoja, näyttää kauppamäärien pudotus nyt aiempaa maltillisemmalta.
– Asuntomarkkinan tilanne on pysynyt syksyllä heikkona. Ainakin kauppamäärien osalta näyttäisi siltä, että pohja on tällä erää saavutettu. Varainsiirtoveron kevennys todennäköisesti hieman piristää kauppaa, mutta vaikutus jäänee kokonaisuutena pieneksi. Loppuvuodesta ensiasunnonostajat saattavat hieman kaunistella kauppamääriä, mutta pidemmällä aikavälillä myös sen vaikutus jäänee vähäiseksi, Widgrén sanoo.
– Korot vaikuttavat selvästi asuntomarkkinoihin, mikä viimeisen puolentoista vuoden aikana on saatu huomata. Hintaennusteemme pohjautuu korkojen markkinaodotukseen, mutta näihin korko-odotuksiin liittyy kuitenkin runsaasti epävarmuutta. Ennusteemme asuntojen hintojen kehityksestä näyttäisikin varsin erilaiselta, jos korkojen kehitys poikkeaisikin markkinoiden odotuksista.
Jos korot laskisivat huomattavasti nykyodotuksia nopeammin ja suhdannetilanne pysyisi muuten ennallaan, kääntyisivät asuntojen hinnat nousuun. Korkojen vaikutus heijastuu asuntomarkkinoihin verrattain nopeasti.
– Korkojen nousu on tällä erää ohi. Jos korkotaso laskisi nyt odotettua nopeammin, se nostaisi vuosien 2024 ja 2025 hintaennustettamme. On kuitenkin hyvä muistaa, että nopeampi koronlasku olisi todennäköisesti yhteydessä heikompaan suhdannekehitykseen, millä taas olisi negatiivinen vaikutus asuntojen hintoihin. Nykyodotukset korkojen laskusta riittävät tässä mielessä lähinnä siihen, että asuntojen hintojen lasku hidastuu ensi vuonna, Widgrén huomauttaa.
Markkinat odottavat 12 kuukauden euriborin olevan ensi vuoden lopussa reilussa 2,5 prosentissa, ja koron odotetaan pysyvän karkeasti sillä tasolla.
Korko-odotuksiin liittyy runsaasti epävarmuutta ja odotukset voivat muuttua nopeastikin. Tällä hetkellä näyttää erittäin todennäköiseltä, että korot laskevat ensi vuonna, mutta laskun suuruus ja nopeus voivat muuttua nopeastikin esimerkiksi inflaation kehityksen seurauksena.
Asuntomarkkinoiden heikkous on alkanut näkyä selvemmin rakennusalan tilanteessa. Vaikka uusia asuntoja valmistuukin tänä vuonna yhä paljon, on asuinrakentamisen tilanne heikentynyt jo selvästi lähivuosista.
Asuinrakennusten lupakehityksen perusteella ensi vuonna valmistuu merkittävästi normaalia vähemmän uusia asuntoja. Esimerkiksi rakennuslupien määrä on laskenut puoleen huipuistaan. Myös alan työllisyys heikentyy entisestään.
Pidemmällä aikavälillä kasvukeskusten kysyntä asunnoista kuitenkin kasvaa, mikä tukee rakentamisen elpymistä. Lisäksi viime vuosina rajusti nousseet rakennuskustannukset laskevat nykytasoltaan.
Kustannusten maltillistumisen, kysynnän elpymisen ja nyt tyhjillään olevien asuntojen vähentymisen seurauksena rakentaminen alkaakin elpyä vuonna 2025.