Unkari on Turkin ohella ainoa Nato-maa, joka toistaiseksi ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia. Siinä missä Turkin kanssa on käyty neuvotteluja Nato-solmun avaamiseksi, ovat useat johtavat unkarilaispoliitikot vakuutelleet tukeaan Suomen Nato-jäsenyydelle. Samaan aikaan epäselvyys Nato-prosessin etenemisestä on suuri, eikä Unkarin parlamentti jatkuvista spekulaatioista huolimatta vielä ole äänestänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.
Viimeksi lauantaina Unkarin Helsingin suurlähetystö kertoi Ilta-Sanomille, että parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta maaliskuussa. Tosin perjantaina maan presidentti Katalin Novák antoi ymmärtää, että äänestys käytäisiin vasta toukokuussa. Lähetystön mukaan presidentin puheet on ymmärretty väärin.
Unkarin vitkastelu on antanut aihetta runsaisiin spekulaatioihin. Suomi ja Ruotsi ovat jo pidemmän aikaa EU:ssa suhtautuneet kriittisesti Unkarin oikeusvaltiokehitykseen, ja maan pääministeri Viktor Orban on Ukrainan sodan aikana pyrkinyt pitämään kiinni Venäjä-suhteestaan.
Ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelemat asiantuntijat näkevät useita tekijöitä Orbanin Nato-jarruttelun takana.
Kyseessä saattaa olla poliittisesti yksinäisen maan palvelus Turkin Recep Tayyip Erdoganille, sanoo riippumattoman unkarilaisen Political Capital Institute-ajatushautomon tutkija Rudolf Berkes.
– Liitoissa muiden autoritaaristen johtajien kanssa, Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa, on kyse osin taloudellisesta tuesta, osin poliittista palveluksista. Erdoganille tällainen poliittinen palvelus on Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten viivästyttäminen, Berkes sanoo.
Mitään päteviä perusteluja Nato-jarrutukselle Unkarilla ei tutkijan mukaan ole.
– Turkin näkökulmasta katsottuna, riippumatta siitä, jakaako näkemyksen vai ei, on Nato-maan toimiminen terroristien turvasatamana perusteltu turvallisuushuoli. Unkarin perustelut, että pohjoismaat ovat aikaisemmin arvostelleet maata, ovat hyvin heikkoja.
Unkari pyrkinee keräämään myös sisäpoliittisia pisteitä prosessin venyttämisellä, sanoo tutkija Daniel Hegedüs. Tiistaina Ruotsin valtiopäivien vieraaksi saapuu unkarilaisten parlamentaarikoiden valtuuskunta, ja unkarilaiset toivonevat ruotsalaisilta jonkinasteista pesäeroa aikaisempaan Unkari-kritiikkiin, tutkija arvioi.
Jos Turkki luopuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustamisesta, seuraa Unkari nopeasti pesässä, Hegedüs sanoo. EU:n on kevään aikana tarkoitus keskustella Unkarin jäädytetyn EU-rahoituksen kohtalosta, ja Unkari tuskin hakeaa konfliktia muiden jäsenvaltioiden kanssa keskustelun kynnyksellä, hän uskoo. Unkari ei myöskään ole valmis yksinään torjumaan Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset.