Kirjepostin vähentyessä myös postimerkkien merkitys ihmisten arjessa on vähentynyt. Samalla se on johtanut siihen, että entistä harvempi innostuu aloittamaan postimerkkiharrastusta ja ottamaan kirjeiden mukana kulkeneita merkkejä talteen.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vanhoilla postimerkeillä voisi olla tuntuvaa keräilyarvoa. Halutuimmista postimerkeistä ollaan valmiita maksamaan kymmeniä tuhansia euroja tai jopa enemmän.
Postimerkkien arvo on syytä selvittää etenkin silloin, jos omistukseen päätyy vanhoja kokoelmia esimerkiksi kuolinpesän kautta. Ennen kokoelman hätäistä myymistä tai pois antamista kannattaa selvittää, voisiko postimerkeillä olla rahallista arvoa.
Mistä merkeistä sitten voi päätellä, sattuuko omissa kokoelmissa olemaan arvokkaita yksilöitä?
Suomen filateliapalvelun ja Hellman-huutokauppojen toimitusjohtajan Tatu Untisen mukaan ensimmäinen postimerkin arvoon vaikuttava tekijä on sen harvinaisuus.
– Se on ratkaiseva tekijä, milloin jostain merkistä tulee arvokas. Merkkiä on syystä tai toisesta valmistettu aikanaan pieni määrä, ja niitä on tänä päivänä olemassa enää hyvin vähän, Tatu Untinen kuvailee Verkkouutisille.
Huutokaupoissa arvokkaiden postimerkkien hinnat voivat nousta tuhansiin tai jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Untisen mukaan toinen tärkeä tekijä korkean hinnan takana on se, että keräilijät ovat valmiita maksamaan siitä.
Esimerkkinä Untinen mainitsee tilanteen, jossa harvinainen postimerkki tulee huutokaupattavaksi. Sen huomaa postimerkkejä 20 vuotta kerännyt keräilijä, jonka kokoelmista kyseinen harvinaisuus puuttuu.
– Kun sellainen [harvinainen postimerkki] tulee tarjolle huutokauppaan, silloin keräilijä on valmis satsaamaan siihen, koska hänellä on vihdoin mahdollisuus saada se. Silloin hinta lähtee nousuun, Untinen kuvailee hinnan muodostumista.
Jos saman harvinaisen postimerkin perässä on useampi keräilijä, hinta voi nousta jopa räjähdysmäisesti.
Samalla Untinen haluaa muistuttaa, että pelkkä postimerkin harvinaisuus ei tee siitä arvokasta. Postimerkin hinta ei nouse korkealle, jos kukaan ei ole kiinnostunut siitä.
– Jos kyseessä on sellainen postimerkki, jota kukaan ei kerää, ei sen hinta myöskään voi nousta korkeaksi. Korkean hinnan muodostuminen vaatii aina sen, että harvinaisuuden lisäksi keräilijät ovat kiinnostuneita siitä. Näiden tekijöiden pitää aina osua kohdalle.
Vanhojen postimerkkien kohdalla pätee siis kysynnän ja tarjonnan laki.
Parhaimmillaan hinta voi nousta jopa 100 000 euroon
Parhaimmillaan postimerkeistä on maksettu suuriakin summia. Maailman kallein postimerkki myytiin yli 8,3 miljoonalla dollarilla vuonna 2021. Kyseessä oli Brittiläisen Guianan yhden centin magenta -postimerkki vuodelta 1856, joita tunnetaan vain yksi maailmassa.
– Se on legendaarinen postimerkki. Aina kun se on vaihtanut omistajaa, on puhuttu todella suurista summista, Untinen toteaa.
Joskus kyseisestä merkistä on maksettu enemmänkin. Vuonna 2014 se vaihtoi omistajaa yli yhdeksän miljoonan dollarin hinnalla. Untisen mukaan merkin arvoon vaikuttaa myös siihen liittyvä legendaarisuus ja eräänlainen ”brändi”. Keräilijät ovat valmiita maksamaan merkistä suuria summia jo senkin takia, että se on tullut tunnetuksi maailman harvinaisimpana postimerkkinä.
Suomalaisten postimerkkien hinnat ovat huutokaupoissa nousseet parhaimmillaan kymmeniin tuhansiin euroihin. Kallein Hellman-huutokaupassa myyty postimerkki myytiin yli 100 000 eurolla. Kyse oli vanhasta ja harvinaisesta Venäjän ensimmäisen postimerkin ehdotteesta.
– Sen myynnistä on aikaa. En enää muista tarkkaa vuotta, milloin se myytiin.
Myös eräs toinen harvinainen venäläinen postimerkki kirjeellä myytiin huutokaupassa noin 60 000 eurolla.
Vastaavia esimerkkejä löytyy muitakin. Eräästä suomalaisesta postimerkistä maksettiin huutokaupassa yli 30 000 euroa. Kyse oli vuonna 1866 julkaistusta harvinaisesta postimerkistä. Suomen ensimmäisestä postimerkistä vuodelta 1856 on huutokaupassa maksettu käyttämättömänä yli 10 000 euroa.
Ikä ei tee postimerkistä arvokasta
Arvokkaita postimerkkejä yhdistää usein se, että ne ovat vanhoja. Untinen muistuttaa, että pelkkä ikä ei tee merkistä arvokasta.
– Vaan se, montako niitä on olemassa. 1800-luvulta löytyy hyvin paljon tavallisia suomalaisia postimerkkejä, joita painettiin kymmeniä miljoonia. Niiden arvo liikkuu muutamissa senteissä. Ikä ei ole tae rahallisesta arvosta, Untinen huomauttaa.
Uusia postimerkkejä julkaistaan säännöllisesti. Voiko käydä niin, että uudempienkin postimerkkien joukossa on yllättäviä tai tulevia keräilyharvinaisuuksia? Untisen mukaan asian pohtiminen on pitkälti spekulointia.
– Suomen posti ei julkaise painosmääriä merkeistä. Emme siis tiedä esimerkiksi tämän vuoden postimerkkien painosmääriä.
Untinen arvelee, että uusien postimerkkien painosmäärät ovat joka tapauksessa pienemmät kuin aiempina vuosikymmeninä. Tähän vaikuttaa oleellisesti se, että kirjepostin ja siten myös postimerkkien käyttö on vähentynyt merkittävästi viime vuosien aikana.
– Jos painosmäärät ovat todella pieniä, nykyisistä merkeistä saattaa tulla arvokkaita tulevaisuudessa, jos keräilijöitä silloin vielä on. Se on mahdollista, että nykymerkit ovat joskus pieniä harvinaisuuksia, Untinen pohtii.
On myös tiettyjä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa postimerkin arvoon kielteisesti. Ensimmäiseksi Untinen mainitsee markkinan muuttumisen. Tässä tapauksessa se tarkoittaa keräilijöiden keskuudessa tapahtuvia muutoksia.
– Etenkin jos sellaisten keräilijöiden määrä vähenee, jotka ovat valmiit käyttämään harrastukseensa merkittäviä määriä rahaa.
Myös sillä on erittäin suuri merkitys, missä kunnossa postimerkki on. Huonokuntoisena harvinaisenkin postimerkin arvo voi olla vain murto-osan siitä, mitä se olisi hyväkuntoisena.
– Postimerkin pitää olla hyvässä kunnossa. Ei saa olla taitteita, ei likaa eikä muutenkaan vahingoittunut. Tämä on lähtökohta, että merkki on kaikin puolin ehjä.
Monella saattaa olla käsitys, että postin lyömä leima vähentää postimerkin keräilyarvoa. Untisen mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.
– Tässä asiassa on olemassa kaksi koulukuntaa. Toiset haluavat kerätä merkit leimaamattomina, mutta toiset haluavat kerätä leimattuja. Keräilyssä on erilaisia suuntauksia ja jokainen keräilijä valitsee oman makunsa mukaan.
Untisen mukaan leiman vaikutus postimerkin arvoon menee ”kahteen suuntaan”. Hän tietää tapauksia, joissa leimaamattomana halpana ollut postimerkki on myyty leimattuna kalliimpaan hintaan. Joskus tilanne on voinut olla täysin päinvastainen eli leiman takia postimerkin arvo on pudonnut murto-osaan leimaamattoman arvosta.
Nuoret eivät innostu postimerkkeilystä
Postimerkkeily on ollut perinteinen keräilyharrastus. Sen suosio on kuitenkin laskenut viime vuosikymmenien aikana, eivätkä nuoret innostu postimerkkeilystä samalla tavalla kuin aiemmat ikäluokat.
– Keräilyharrastus kiinnostaa edelleen ihmisiä ja nuoria, mutta sen muoto on muuttunut. Hyvin harva nuori enää löytää postimerkkien keräilyn. Sen sijaan he keräävät esimerkiksi Pokémon-kortteja tai digitaalisia esineitä.
Taustalla voi olla useita syitä. Ensinnäkin kirjepostin vähentyessä myös postimerkkien käyttö on jäänyt vähäisemmäksi. Nykyajan nuorille postimerkki voi käsitteenäkin olla huomattavasti etäisempi kuin aiempina vuosikymmeninä, jolloin kirjepostia ja postikortteja lähetettiin enemmän.
Sen sijaan iäkkäämpien keskuudessa postimerkkeily on pitänyt pintansa. Untisen mukaan keräilijöiden joukossa on paljon myös niin sanottuja paluukeräilijöitä. He ovat saattaneet lapsena ja nuorena keräillä postimerkkejä, mutta harrastus on sittemmin jäänyt. Eläkkeelle jäätyään he ovat innostuneet vanhasta harrastuksesta uudelleen.
Näin selvität merkkien arvon
Vaikka nuoremmat ikäluokat eivät ole enää yhtä innostuneita postimerkeistä, he saattavat törmätä aiheeseen elämänsä aikana. Esimerkkinä voi olla tilanne, jossa kuolinpesän myötä heidän haltuunsa päätyy omien vanhempien tai isovanhempien vanhoja postimerkkikokoelmia.
Untisen mukaan postimerkkien arvoa voi yrittää selvittää esimerkiksi kirjastosta lainattavan postimerkkiluettelon avulla.
– Sen kanssa pääsee alkuun sen arvioinnissa, missä hinnoissa omat merkit voivat liikkua. Luettelon hinnat ovat arvioita eivätkä markkinahintoja, mutta ne antavat suuntaa siihen, sattuuko kokoelmissa olemaan harvinaisia merkkejä.
Arvioinnissa voi käyttää myös ammattilaisen apua. Silloin ammattilaiselta voi pyytää arvion, mikä oman postimerkkikokoelman markkinahinta voisi olla.
– Se on kaikista järkevin tie, jos kokoelman haluaa realisoida eikä esimerkiksi ryhtyä itse keräilijäksi tai pitämään kokoelmaa muistona.
Jos vanhat postimerkkikokoelmat haluaa muuttaa rahaksi, Untisen mukaan turvallisin tapa on myydä ne luotettavan huutokaupan kautta. Tämä on tärkeää etenkin silloin, jos kokoelmassa on mukana harvinaisuuksia.
– Silloin kokoelmasta saa markkinahinnan, koska keräilijät kilpailevat harvinaisemmista merkeistä. Se vaikuttaa oleellisesti siihen hintatasoon, mistä tänä päivänä ollaan valmiit maksamaan.
Vanhoja postimerkkikokoelmia voi myydä muutakin kautta. Untisen mukaan silloin riskinä kuitenkin on, ettei kokoelmasta saa oikeaa markkinahintaa. Riski on suuri erityisesti silloin, jos myyjä ei ole tietoinen merkkiensä todellisesta arvosta.
– Jos joku ostaa sinulta postimerkkikokoelman johonkin tiettyyn hintaan, et välttämättä tiedä, oliko se huono vai hyvä hinta. Vai jotain siltä väliltä.
Yksi virhe postimerkkien kanssa voi tulla kalliiksi
Myös sillä on suuri merkitys, miten postimerkkejään säilyttää. Huolimattomalla säilytystavalla arvokkaat merkit voivat turmeltua lähes arvottomiksi.
Untisen mukaan kaikkein pahinta on auringonvalolle ja kosteudelle altistuminen.
– Auringonvalo vaikuttaa merkin väriin ja voi muuttaa sitä. Kosteus voi myös vaurioittaa merkkejä.
Yksi vaaranpaikka liittyy myös postimerkkien säilytyskansioihin. Untisen mukaan merkkejä ei kannata säilyttää sellaisessa muovikansiossa, jota ei ole suunniteltu postimerkkien säilytykseen. Siksi postimerkkien säilyttäminen esimerkiksi tavallisessa valokuvakansiossa ei ole suositeltavaa.
– Postimerkkien säilytys on väärä kohta alkaa säästämään. Järkevintä on hankkia kansio, joka on nimenomaisesti tarkoitettu postimerkkien säilytykseen.
Postimerkkien keräilykansio kannattaa säilyttää paikassa, jossa merkit ovat suojassa auringonvalolta ja kosteudelta.
LUE MYÖS:
Löytyykö sinulta vinyylilevyjä? Näistä maksetaan tuhansia euroja
Älä heitä pois vanhoja kirjoja – näistä maksetaan jopa tuhansia euroja
Löytyykö sinulta vanhoja VHS-kasetteja? Näistä maksetaan jopa yli tuhat euroa
Löytyykö sinulta vielä markkoja? Tästä setelistä maksettiin 64000 euroa
Löytyykö lompakostasi? Tästä eurosetelistä maksettiin yli 6000 euroa
Tarkista vanhat DVD-levysi: Näistä maksetaan satoja euroja
Tarkista vanhat CD-levysi – tästä maksetaan jopa 150 euroa
Maksaisitko 10 euroa tästä? Kierrätyskeskuksen hinnat ihmetyttävät
Tästä muumimukista maksettiin 20000 euroa – löytyykö kaapistasi?