Virkaanastumisensa jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa vaatia Euroopan liittolaisiaan nostamaan puolustusmenonsa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja vähentää amerikkalaisjoukkojen määrää Euroopassa. Tämä pakottaisi Euroopan maita muokkaamaan budjettejaan ja sotilaallisia strategioitaan.
Yhdysvaltojen Euroopan komentajan, kenraali Christopher Cavolin mukaan Venäjän asevoimat on sodan jälkeen vahvempi kuin ennen sotaa. Kiel Institute for the World Economyn tutkijat ovat laskeneet, että Venäjä pystyy aseistamaan Saksan Bundeswehrin kokoisen asevoiman alle vuodessa.
Vladimir Putinin suhteellinenkin menestys Ukrainassa, jossa hän on testannut uutta sotilaallisen konfliktin mallia – tavanomaisin asein käytävää sotaa pitäen ydinaseiden uhkaa yllä – lisää merkittävästi mahdollisuutta, että hän toistaa samanlaisen skenaarion jotain toista Euroopan maata vastaan.
Kyse ei ole vain Trumpista. Bruegel-ajatushautomon yksityiskohtainen raportti osoittaa, että Eurooppa ei ole valmis edessä olevaan strategiseen haasteeseen.
Ainoa tapa estää tai käsitellä tällainen konflikti, on tavanomaisten aseiden ja puolustusmenetelmien moninkertainen ylivoima. Eurooppa on kuitenkin hyvin kaukana tällaisesta asemasta. Sen sotilasteollinen kompleksi ja puolustusmenojen rahoituksen logiikka ovat edelleen rauhan ajan ideologian ja mantereen ulkopuolisten kriisinhallinnan operaatioiden tilassa, jossa laajamittaisen konfliktin todennäköisyys Euroopassa näytti minimaaliselta.
Euroopan täytyy peruskorjata ja yhtenäistää puolustusteollisuutensa ja lisätä puolustusmenonsa Trumpin vaatimusten tasolle, mitä tavoitetta kannattaa Naton uusi pääsihteeri Mark Rutte. Tätä strategiaa vastaan ovat kulissien takana Euroopan budjettipolitiikan vanhoillisuus ja maiden kansallisen puolustuksen protektionismi.
