Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä. He linjaavat asiasta yhteisessä kannanotossaan.
Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.
– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää, puheenjohtajat sanovat.
– Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä.
Puheenjohtajien mukaan muutos kohti parempaa on silti alkanut. Heidän mukaansa muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.
– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille.
Lähtökohta ei johtajien mukaan ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.
– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.
Valtiovarainministeriö (VM) on pyytänyt tietoja kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedoissa olevista tekijöistä, jotka vääristävät merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmia. Tarkoituksena on oikaista kustannuksia niin, että ne vastaavat palvelujen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia yhdeltä vuodelta.
Sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelman tarkoituksena on, että kunnista hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus vastaavat yhden vuoden palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Siirtolaskelmia merkittävästi vääristävien takautuvien ja kertaluonteisten erien oikaisemisesta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksilla.