Verkkouutiset

”On väärin, että pienen äärivähemmistön näkemykset ylikorostuvat keskustelussa”

Suomalaiset ovat suvaitsevaista ja maltillista väkeä, joilla on vahva halu auttaa, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

– On väärin, että pienen äärivähemmistön näkemykset ylikorostuvat keskusteluissa kansainvälisyydestä, maahanmuutosta ja eri kulttuureista. Syntyy väärä kuva, joka vahingoittaa Suomen mainetta ja myös meitä itseämme, Petteri Orpo sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa rasismista ja väkivaltaisesta ekstremismistä keskiviikkona.

Orpo totesi, että meillä on luontainen taipumus pelätä erilaisuutta.

– Yhteiskunnallisten ongelmien syyt ovat kuitenkin aina jossain muualla kuin ihmisten erilaisuudessa. Tuntuu absurdilta, että Suomen eduskunnassa pitää vuonna 2015 edes puhua tästä, mutta totean, että rasismi on täyttä huuhaata. Ihmisten ihonvärin, ulkonäön tai syntyperän perusteella ei voi tehdä päätelmiä heidän luonteestaan, ominaisuuksistaan tai kyvyistään.

Orpo muistutti, että rasismin vastustamisessa on kyse ihmisarvon kunnioittamisesta, eikä ihmisarvo ole mielipidekysymys.

– Kulttuurit ovat tietenkin erilaisia ja vaikuttavat laajasti ihmisiin, mutta erot minkä tahansa joukon sisällä ovat aina suuremmat kuin joukkojen välillä. Roisto on roisto missä tahansa kulttuurissa – aivan kuten kunniallinen kansalainen on kunniallinen kansalainen riippumatta mistä hän tulee ja missä on kasvanut, ministeri sanoi.

Hänen mukaansa rasismia ja vihapuhetta vastaan voidaan parhaiten taistella avoimuudella ja keskustelun lisäämisellä.

– Kun asiat puhutaan halki voi selvitä, että vika ei olekaan ihmisissä, vaan se mitä pelkäämme ja emme voi hyväksyä onkin tavoissa tai kulttuurissa. Ei ole esimerkiksi rasismia tuomita vääriä tapoja tai tekoja, kuten vaikka naisten oikeuksien väheksymistä. Edelleen on absurdia joutua sanomaan Suomen eduskunnassa, että naisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä.

Petteri Orpon mukaan leimaamme liian helposti ihmisiä rasisteiksi.

– Voi olla kriittinen maahanmuuttopolitiikalle tai olla huolissaan siitä, miten Suomi selviytyy suurista maahanmuuttajamääristä ilman, että on rasisti alkuunkaan. Vaikeassa tilanteessa suvaitsevaisuutta on ymmärtää myös ihmisten huolia tai erilaisia mielipiteitä. Rasistiksi leimaaminen on kova syytös, Petteri Orpo sanoi.

Turvallisuutemme kohtaa suuria haasteita

Vaikka Suomi on edelleen erittäin turvallinen maa niin arjessa kuin kansainvälisesti vertailtunakin, turvallisuutemme kohtaa nyt suuria haasteita, sisäministeri totesi.

– Lisääntynyt maahanmuutto luo jännitteitä, jotka ovat jo purkautuneet viharikoksina. Vihapuhe netissä on erittäin yleistä. Se vääristää tosiasioita ja muokkaa ihmisten käsitystä maailmasta ja muista ihmisistä.

Pahin vihan lisääntymisen muoto Orpon mukaan on järjestäytynyt yhteiskunnan vastainen toiminta, eli väkivaltaiset ääriliikkeet.

– Nämä ääriliikkeet ovat uhka demokratialle. Onneksi toiminta on verrattain vähäistä. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan liittyviä rikoksia tulee poliisin tietoon noin sata vuodessa. Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa poliittisiin ääriliikkeisiin kuuluu vain joitakin satoja henkilöitä.

– Jyväskylän mellakan jälkeen olemme lisänneet ääriliikkeiden valvontaa. Suomessa ei kerta kaikkiaan hyväksytä väkivaltaa – keneltäkään, Orpo painotti.

Valmistelussa olevassa uudessa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa luodaan sisäministerin mukaan muun muassa rakenteet ja kyky väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn koko maassa sekä valmius toimia radikalisoituneiden henkilöiden kanssa.

Orpo muistutti, että väkivaltainen ääriajattelu kumpuaa erityisesti syrjäytymisestä.

– Loppujen lopuksi turvallisuudessa on siis kyse siitä, onko yhteiskuntamme riittävän vakaa ja hyvä. Tarjoaako se mahdollisuuksia kaikille, erityisesti nuorille? Kokevatko kaikki olevansa osallisia yhteiskunnasta? Pahoinvointi, toivottomuus ja osattomuus ovat pääsyy ääriliikkeiden kasvulle. Tämä pätee niin fasistisiin ääriliikkeisiin kuin militantteihin islamistisiin terroristijärjestöihin, hän sanoi.

– Pitkällä aikavälillä parasta rasismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa on syrjäytymisen estäminen, Orpo lisäsi.

Julkinen sektori ei yksinään selviä

Jotta Suomi onnistuu maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä toisaalta rasismin sekä ääriliikkeiden torjunnassa, tarvitsemme hänen mukaansa kansalaisyhteiskuntaa: järjestöjä, yhteisöjä, yrityksiä sekä aktiivisia suomalaisia.

– Pelkästään julkinen sektori ei tästä haasteesta selviä, Petteri Orpo sanoi.

Hän muistutti myös, että kansanedustajien, ministerien ja puolueiden johtohahmojen on uskallettava puolustaa suvaitsevaista, moniarvoista ja välittävää Suomea. Se on Orpon mukaan koko eduskunnan yhteinen tehtävä.

– Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulee puhua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä monista näkökulmista. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välistä keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation vastaisessa työssä on parannettava. Meidän on väsymättä työskenneltävä sellaisen Suomen puolesta, jossa jokainen kokee olevansa osallinen yhteiskunnan mahdollisuuksista, Petteri Orpo sanoi.

Uusimmat
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)