Suomalaisten sijoitussalkussa piilee riski, arvioi varainhoitoyhtiö Finlandia Group.
Tällä hetkellä yksi isoimmista trendeistä on se, että suomalaiset ovat juosseet muun maailman tavoin tekoälyosakkeiden perässä. Finlandia Groupin rahastoyhtiön toimitusjohtaja, ekonomisti Vesa Engdahl painottaa, että tekoälyosakkeiden kohdalla voi olla menossa kuplaantuminen ja jossain vaiheessa kupla puhkeaa.
– Kuplan puhkeaminen voi ottaa vielä vuosiakin, mutta tällä menolla se on helposti edessä. Markkinatilanne alkaa muistuttaa jälleen 2000-luvun alun IT-kuplaa. Sen puhkeaminen johti teknologiayritysten kurssien romahtamiseen, ja esimerkiksi Yhdysvaltain teknologiayritysten kurssikehitystä kuvaava Nasdaq100-indeksi tippui tuolloin huipuistaan lähemmäs 80 prosenttia. Vielä ei voi sanoa, kuinka suureksi nykyinen tekoälykupla kasvaa ja milloin siitä lähtee ilmat, mutta on selvää, että puhkeaminen tarkoittaa kunnon rytinää osakekursseille, Engdahl kommentoi tiedotteessa.
– Kupla tuskin puhkeaa saman tien. Yhdysvallat investoi tänä vuonna tekoälyyn 800 miljardia dollaria, ensi vuonna vielä enemmän. Markkina siis kasvaa vielä suuresti, mutta monille tulee yllätyksenä, kuinka lujaa kurssit tulevat alas perusteettoman markkinaoptimismin haihtuessa, hän jatkaa.
Salkkuanalyysien perusteella moni sijoittaja ei välttämättä hahmota, kuinka suuri paino heidän sijoituksissaan on Yhdysvaltain S&P500-indeksin suurimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin yhtiöihin kuuluvissa Mag7-yhtiöissä: Applessa, Microsoftissa, Alphabetissa, Amazonissa, Metassa, Nvidiassa ja Teslassa. Ne muodostavat noin kolmanneksen koko S&P500-indeksin painosta, ja jokainen niistä voidaan perustellusti nähdä omalla tavallaan tekoälyosakkeena.
– Mag7-yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo vastaa lähes koko Euroopan pörssien yhteenlaskettua markkina-arvoa. Nämä yritykset ovat pitkälti samalla toimialalla ja korreloivat keskenään, mikä aiheuttaa sijoittajalle riskin. Usein sijoittajat eivät täysin huomaa, että he omistavat näitä yhtiöitä useiden eri rahastojen myötä, Engdahl jatkaa.
Heikko hajautus on aina riski
Painotus Mag7-yhtiöihin liittyykin suurempaan ja aidosti huolestuttavaan ilmiöön: heikkoon hajauttamiseen.
Heikosta hajauttamisesta kertoo myös suomalaisten sijoittajien kotimaisten yhtiöiden painotus sijoitussalkuissa. Engdahl kertoo, että joillakin sijoittajilla suomalaisyhtiöiden osuus osakesijoituksista saattaa olla jopa 40–50 prosenttia.
– Tässä on selkeä matemaattinen ongelma: Suomen pörssin markkina-arvo on 0,3 prosenttia koko maailman osakemarkkinasta, joten on hyvin epätodennäköistä, että täältä löytyisi kaikkein parhaimmat yhtiöt ja tuottavimmat osakkeet. Tämä on tosin luonnollista käyttäytymistä: sijoittajan on helppo ostaa tuttuja yhtiöitä tutusta markkinasta. Laajempaa kansainvälistä hajauttamista ei kuitenkaan pitäisi laiminlyödä ja unohtaa, Engdahl sanoo.
Salkkuanalyyseista voidaan huomata myös se, että vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla on suuri painoarvo sijoitussalkussa. Usein vaihtoehtoiset sijoitukset voivat kattaa koko salkusta jopa 30–40 prosenttia. Engdahl sanoo, että Yleisesti ottaen vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin olisi hyvä laittaa 10–20 prosenttia salkusta.
– Viime vuosikymmenellä elettiin poikkeuksellista nollakorkojen aikaa, jolloin korkomarkkinasta ei ollut tarjolla houkuttelevia tuottoja. Sijoittajat hakivat tuottoa muun muassa kiinteistörahastoista. Sittemmin korot nousivat ja kiinteistöjen hinnat laskivat. Markkinaympäristön muuttuessa näihin sijoittajien likvideiksi kuvittelemiin sijoituskohteisiin alkoi tulla merkittävässä määrin lunastuksia. Kiinteistöt eivät kuitenkaan ole likvidi sijoituskohde, joten lopulta useat avoimet kiinteistörahastot jouduttiin sulkemaan, eivätkä sijoittajat ole vieläkään saaneet nostettua varojaan niistä, Engdahl sanoo.