Kovin inflaatiopaine on viimein hellittänyt ja koronlasku tukee talouden elpymistä euroalueella. Keskipitkällä aikavälillä korot voivat laskea vielä lisää, arvioi Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn blogikirjoituksessaan.
EKP päätti hiljattain ohjauskoron laskemisesta 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin. Rehnin mukaan EKP arvioi, että kun korkotasoa on pidetty yhdeksän kuukauden ajan neljässä prosentissa, on rahapolitiikan rajoittavuuden vähentäminen perusteltua.
Päätökseen vaikuttivat arviot inflaationäkymistä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta. Inflaatiota kiihdyttäneet tarjontashokit ovat hellyttäneet ja työvoiman lisääntynyt tarjonta on hillinnyt palkannostopaineita.
Rehnin mukaan inflaation vakauttamisessa on viime syksyn jälkeen onnistuttu hyvin. Syyskuussa 2023 euroalueen inflaatioaste oli 4,3 prosenttia, kun taas toukokuussa luku oli laskenut 2,6:een. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa.
Mikäli Eurooppaan ei iske uusi energiakriisi tai geopoliittinen tilanne heikkene merkittävästi, kahden prosentin tavoitteeseen päästäneen ensi vuoden kuluessa.
– Kun katsotaan talouslukuja pidemmälle ja syvemmälle, ne viittaavat yhä inflaation hidastumiseen keskipitkällä aikavälillä, Rehn kertoo.
Rehn arvioi, että keskipitkällä aikavälillä luonnollinen korko euroalueella olisi reaalisesti noin 0–1 prosenttia. Tämä on se taso, jolla ei viivytettäisi negatiivisen tuotantokuilun sulkeutumista tai uhkaa kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että korot laskisivat nykytasosta noin 1–2 prosenttiyksikköä.
– Korostan, että tämä ei suinkaan ole lyhyen aikavälin tavoite tai politiikkasuositus, mutta se kyllä kuvaa karkeasti lähivuosien koronlaskujen mahdollista mittaluokkaa, Rehn huomauttaa.
Suomen taloustilanteesta Rehn huomauttaa, että reaaliansiot ja ostovoima ovat kasvanet muuta euroaluetta nopeammin. Tähän on vaikuttanut muuta euroaluetta maltillisempi inflaatio. EKP:n koronlaskut tukenevat kehitystä edelleen.
Rehn kuitenkin varoittaa, että rakenteellisia ongelmia ei koronlaskuilla korjata.
– Suomen ja euroalueen rakenteellisten ongelmien selättämiseksi tarvitaan aivan muita keinoja, Rehn tiivistää.