Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan hallituksen työllisyystoimien on vahvistettava julkista taloutta.
– On tärkeää, että työllisyystoimet ensinnäkin edesauttavat rakenteellisesti työllisyyden vahvistamista ja päätökset ovat sellaisia, että ne tutkimustiedon mukaan aidosti vahvistavat työllisyyttä eivätkä myöskään rasita julkista taloutta, paremminkin päinvastoin, Olli Rehn vastasi Verkkouutisille Politiikan toimittajat ry:n etätapaamisessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on, että työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tällä hetkellä ei ole selvää edes se, onko hallituksen päättämien työllisyystoimien kokonaisvaikutus julkista taloutta vahvistava vai heikentävä.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi eilen, että hallituksen on käytävä vielä keskustelu siitä, saavatko työllisyystoimet maksaa vai ei.
Rehn totesi, että Suomi oli jo ennen koronakriisiä muita Pohjoismaita jäljessä ja koronakriisin jälkeen on entistä suurempi haaste vahvistaa työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, niin että pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kyetään ylläpitämään.
– Meillä on tällä hetkellä Suomen Pankin arvion mukaan noin 5,5 prosentin kestävyysvaje Suomen julkisessa taloudessa, Rehn muistutti.
Sen vuoksi julkisen talouden näkökulma on hänen mukaansa tärkeä työllisyystoimista puhuttaessa.
– Ensisijaista on, että saadaan ihmiset töihin ja on inhimillinen vaikutus päästä työn syrjään kiinni. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Ihmiset pystyvät itse ansaitsemaan elantonsa, rakennetaan aktiivista yhteiskuntaa tätä kautta ja sen seurauksena julkinen talous paranee.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa uudistettava
Rehnin mukaan hallituksen päätös eläkeputken katkaisusta oli hyvin perusteltu, sillä yli 55-vuotiaiden työllisyysaste eläkeikään asti on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
– Tämän lisäksi on tarkasteltava ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista varsinkin sen keston pitkässä päässä ja arvioida, miten kehittää sen kannustimia, Rehn sanoi.
Rehn sanoi tietävänsä, että tällä hetkellä työpaikkoja on niukasti tarjolla, mutta työttömyysturvan uudistuksella olisi keskipitkän aikavälin vaikutuksia.
Rehn kertoi olevansa huolissaan myös nuorisotyöttömyydestä. Monet nuoret ovat jääneet ilman kesätöitä tai työpaikkaa ja lisäksi Suomessa nuorten koulutustaso on keskimäärin laskenut eikä noussut. Rehnin mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja työllistymisellä on vahva yhteys.
– Toivon, että ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä päästään kunnolla eteenpäin. Me olemme alihyödyntäneet oppisopimuskoulutusta verrattuna vaikka Saksaan, Sveitsiin tai Itävaltaan, joissa nuorisotyöttömyys on selvästi alhaisemmalla tasolla, Rehn totesi.
Toive paikallisen sopimisen etenemisestä
Huhtikuun loppupuolen kehysriihestä Rehn sanoi toivovansa hallitukselta ”painavia ja kunnianhimoisia päätöksiä”.
Suomen Pankin pääjohtajan mielestä on hyvin tärkeää, että kehysriihessä kyettäisiin tekemään päätöksiä Suomen talouden uudistamiseksi ja työllisyysasteen vahvistamiseksi.
Työllisyyspäätöksillä on Rehnin mukaan oltava tutkimustiedon nojalla aidosti vaikuttavuutta.
– Eläkeputkipäätöksen jatkoksi tarvitaan myöskin päätöksiä muun muassa ansioturvan porrastuksesta ja toivottavasti myöskin paikallinen sopiminen etenee työmarkkinoilla sopimusyhteiskunnan hengessä, Rehn sanoi.