Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite ei toteudu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että työllisyysaste on 73 prosenttia vuonna 2023.
– Ainoa merkittävä työllisyystoimi on ollut eläkeputken asteittainen poisto. Sen lisäksi on nähty hyvin vähän merkittäviä työllisyystoimia, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoi suhdannewebinaarissa tänään maanantaina.
Lehmus ja Etlan tutkija Päivi Puonti ovat laatineet artikkelin, jossa on vertailtu Marinin hallituksen ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystoimia. Etla ei ole tehnyt omia uusia laskelmia, vaan tutkimuslaitos on hyödyntänyt vertailussa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) riippumattomia arvioita työllisyystoimien vaikutuksista.
Marinin hallituksen työllisyystoimien päätavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla, minkä vuoksi vaikutusarvioinnissa on otettu huomioon myös työllisyyttä vähentävät toimet ja työllisyystoimien kustannukset julkiselle taloudelle.
– Tällä hetkellä ei ole selvää edes se, onko hallituksen työllisyystoimien kokonaisvaikutus julkista taloutta vahvistava vai heikentävä, Päivi Puonti sanoi.
Vaikutus -186 miljoonan ja +206 miljoonan välillä
Etlan artikkeliin kokoaman taulukon (kuva alla) mukaan Marinin hallituksen päättämien työllisyystoimien nettovaikutus julkiseen talouteen on -186 miljoonan ja +206 miljoonan euron välillä, kun tavoitteena on +2[nbsp]000 miljoonaa euroa.
– Ollaan hyvin kaukana siitä perimmäisestä tavoitteesta, joka on vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Näiden lukujen perusteella parhaimmassakin tapauksessa kokonaisvaikutuksen pitäisi olla vähintään kymmenkertainen, Puonti sanoi.
Julkista taloutta heikentäviä työllisyystoimia ovat oppivelvollisuuden pidentäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, perusturvakorotukset ja aktiivimallin leikkurin poisto.
Marinin hallitus on tähän mennessä päättänyt toimista, joiden arvioidaan lisäävän työllisten määrää yhteensä 14[nbsp]300 – 23[nbsp]900 henkilöllä. Työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimpiä toimia ovat eläkeputken poisto yli 55-vuotiailta vuodesta 2023 alkaen, pohjoismainen työnhaun malli eli niin sanottu aktiivimalli kakkonen sekä eläkeputken alarajan nosto vuoden 2020 alusta.
Lisäksi Marinin hallitus on heikentänyt työllisyyttä poistamalla työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin ja korottamalla perusturvaa.
Kilpailukykysopimus Sipilän hallituksen tärkein toimi
Sipilän hallituksen toimet tähtäsivät työn kysynnän ja tarjonnan kannustinten kohentamiseen. Työn kysyntää oli määrä lisätä yritysten kilpailukykyä parantamalla.
Sipilän hallituksen työllisyysastetavoite oli 72 prosenttia. Työllisyystoimista tärkein oli kilpailukykysopimus.
– Jälkikäteen tutkijat ovat arvoineen, että kyllä se lisäsi työllisyyttä, mutta ennen kaikkea se korjasi kilpailukyvyn heikentymistä ja vaihtotaseen alijäämää finanssikriisin jälkeen, Puonti sanoi.
Kilpailukykysopimuksen arvioitiin lisänneen työllisyyttä 20[nbsp]000 – 40[nbsp]000 henkilöllä. Kilpailukykysopimuksesta aiheutui julkiselle taloudelle kustannuksia erityisesti veronkevennyksistä ja verotulomenetyksistä, kun hallitus alensi veroja ja maksuja sopimuksen edistämiseksi.
Lisäksi Sipilän hallitus leikkasi työttömyysturvan kestoa, kevensi ansiotuloverotusta, alensi varhaiskasvatusmaksuja ja leikkasi kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea. Työn tarjonnan arvioitiin lisääntyneen 33[nbsp]000–42[nbsp]000 henkilöllä.
Etlan ennusteen mukaan Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuoteen 2025 asti. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 3,9 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna 2,5 prosenttia bkt:sta.
Ja tässä vielä yksi kuvakappaus @ETLAnews:n tuoreesta suhdannejulkaisusta: ajantasainen (ja toki karkea) arvio työllisyystoimien fiskaalisista vaikutuksista. Tosi aiheellista katsoa/haarukoida toimien fiskaalisia vaikutuksia, eikä vain sitä, mikä on lisätyöllisten lukumäärä. pic.twitter.com/VgupI7Cgh8
— Matthias Strifler (@MStrifler) March 15, 2021
LUE MYÖS:
Etla: Sosiaalitukien tasoa alas ja työttömyysturvaan porrastus
