Hormuzinsalmen tankkeriliikenne on pysähtynyt kokonaan. Samaan aikaan Iranin tukemat huthit ovat avanneet uuden rintaman iskemällä kahta saudiarabialaista tankkeria vastaan ja varoittamalla aluksia lähestymästä Saudi-Arabian satamia.
Jos myös Bab al-Mandabin salmen liikenne lamaantuu, maailmantalous voi kohdata vakavan öljyn toimituskriisin. Tällöin kiinni olisivat Arabian niemimaan itä- ja länsipuoliset salmet.
– Monet laivanvarustajat eivät enää halua kulkea Bab al-Mandabin läpi, sanoo eräs nimettömänä pysyvä merenkulkuyhtiön edustaja ABC Newsille.
Huthien hyökkäyksen jälkeen Pohjanmeren Brent-öljyn hinta nousi yli 100 dollariin barrelilta. Yhdysvaltalaisen WTI-raakaöljyn hinta kohosi puolestaan yli 90 dollariin, mutta voimakkain hinnannousu voi olla vasta edessä.
– Epävarmuus on meille päivittäistä, mutta nyt epävarmuuden taso on poikkeuksellinen. Erityisesti merenkulkijoille tämä on painajainen. Tämä on vakava huoli maailmalle, koska jos Bab al-Mandab sulkeutuu ja Hormuzinsalmi on kiinni, öljynhinta nousee 150 dollariin tynnyriltä, sanoo edustaja.
Epävarmuus on keskeinen keino pelon herättämiseksi ja liikenteen pysäyttämiseksi.
– Bab al-Mandabin sulkeminen ei ole vaikeaa. Yksi tai kaksi tapausta riittää sulkemaan sen tai ainakin vähentämään radikaalisti meriliikennettä, toteaa jemeniläisen Sanaan strategisen tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Maysaa Shuja al-Deen ABC Newsille.
”Jo toinen inflaatioaalto voi olla tulossa”
Kansainvälisen kaupan ja rahoitusmarkkinoiden vaikuttajat ovat huolissaan maailmantalouden näkymistä.
Sijoitusrahaston johtaja Jerome Bloklandin mukaan Brent-öljyn hinta on noussut lähes 40 prosenttia heinäkuun alun pohjalukemistaan samalla, kun Hormuzinsalmen liikenne on käytännössä pysähtynyt ja maailman öljyvarastot pienenevät. Hänen mukaansa kallistuva energia uhkaa synnyttää uuden inflaatioaallon ennen kuin maailmantalous on ehtinyt toipua edellisestä.
– Keskuspankit eivät yksinkertaisesti voi torjua geopoliittisten konfliktien aiheuttamaa inflaatiota. Korkojen nostaminen vastauksena siihen tekisi vain vähän energian hintojen laskemiseksi, mutta lisäisi merkittävästi riskiä talouskasvun hidastumisesta entisestään, Blokland kirjoittaa X:ssä.
Jos taas korkoja ei nosteta, pitkäaikaiset korot jatkavat nousuaan, mikä kasvattaa valtioiden korkomenoja entisestään, huomauttaa Blokland.
Strategiset öljyvarastot hupenevat
Energia-alan sijoittaja Eric Nuttallin mukaan Saudi-Arabian Punaisenmeren-viennillä on poikkeuksellisen suuri merkitys, sillä Yanbun satamasta lähtevästä viennistä noin 90 prosenttia kulkee VLCC-supertankkereilla, jotka eivät voi käyttää Suezin kanavaa.
Jos myös tämä vientireitti häiriintyy, markkinoilta voi kadota jopa neljä miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Nuttall on erityisen huolissaan Yhdysvaltojen strategisista öljyvarastoista, joita on purettu voimakkaasti kevään aikana.
– Suurin osa raakaöljyntuotannon kasvusta perustuu pitkän aikavälin hankkeisiin. Yksinkertaisesti sanottuna meillä ei ole hätävarastoissa riittävästi öljyä tämän vajeen paikkaamiseen… jonkin on pakko antaa periksi, Nuttall kirjoittaa X:ssä.
Tämä kriisi on aiempaa pahempi
Öljykauppaan erikoistunut raaka-ainesijoittaja Alexander Stahel arvioi viestipalvelu X:ssä tilanteen olevan nyt huomattavasti vaarallisempi kuin maaliskuussa.
Hänen mukaansa Iranin raakaöljyvienti on käytännössä saarroksissa, Bab al-Mandabista on tullut uusi rintama, Kazakstanin öljyvienti on pysähtynyt ja Venäjän öljytuotteiden vienti on vähentynyt. Samalla maailman raakaöljyvarastot ovat pienentyneet..
Stahelin mukaan öljymarkkinat ovat siirtymässä pelkästä öljytuotekriisistä takaisin tilanteeseen, jossa pula koskee sekä raakaöljyä että öljytuotteita. Hän odottaa seuraavaksi uusia päätöksiä strategisten öljyvarastojen käyttöönotosta.
Huthien iskut uhkaavat myös Saudi-Arabian dieselin vientiä Punaisenmeren kautta. Stahelin mukaan juuri dieselmarkkinat voivat reagoida ensimmäisinä uusiin kuljetushäiriöihin.
– Diesel ei pidä tästä. Eikä sinunkaan pitäisi.