Noin 2 200 ikäihmistä jonotti hoivakotipaikkaa viime vuoden lopussa. Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan tilanne on parantunut vuoden alkupuoliskosta jonottajien määrän suhteen, sillä jonot ovat lyhentyneet 16 hyvinvointialueella. Samanaikaisesti odotusajat ovat kuitenkin pidentyneet useilla alueilla.
Lain mukaan hyvinvointialueiden pitää tarjota hoivakotipaikka ikääntyneelle viipymättä, kun tarve ilmenee.
Viime vuoden lopussa ympärivuorokautista hoivapaikkaa odotti noin 2 200 ikääntynyttä. Verrattuna vuoden 2024 alkupuoliskoon hoivajonot ovat lyhentyneet noin 200 ihmisellä, kun jonottajien määrää tarkastellaan valtakunnallisesti.
Alueellista vaihtelua on, sillä jonot ovat lyhentyneet 16 hyvinvointialueella ja kasvaneet kuudella alueella.
– Jonojen lyhentyminen on positiivinen asia, mutta kokonaisuudessaan tilanne on edelleen huonolla tolalla. Jokainen jonossa olevista yli 2 000 ikäihmisestä tarvitsee ja ansaitsee turvallisen hoivapaikan. Tämä on myös heidän lainmukainen oikeutensa, Hyvinvointiala Hali ry:n sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.
Keskimääräinen odotusaika ympärivuorokautiseen hoivaan on 57 vuorokautta. Odotusaika on kasvanut viime keväästä keskimäärin kolmella vuorokaudella.
Alueellinen vaihtelu myös odotusajoissa on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla hoivapaikkaa joutuu jonottamaan keskimäärin yli lain sallimat kolme kuukautta, kun taas Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa hoivaan pääsee keskimäärin alle kuukaudessa.
Lain mukaan ikääntyneen tulisi saada hoivakotipaikka ilman aiheetonta viivästystä, kuitenkin korkeintaan kolmen kuukauden kuluessa tarpeen ilmenemisestä.
– Ikäihmiset harvoin pärjäävät yksin odottaessaan hoivapaikkaa. Tilanne saattaa kuormittaa ja huolestuttaa läheisiä, kuten iäkästä puolisoa tai työikäisiä lapsia, jotka yrittävät pitää huolta ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevasta perheenjäsenestään, Lindeberg toteaa.
– Moni ikääntynyt joutuu lisäksi turvautumaan terveydenhuoltoon, kuten päivystyspalveluihin, vaikka tarve olisi nimenomaan hoivalle. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä, hän jatkaa.
Lindeberg korostaa, että hoivajonoja olisi mahdollista purkaa.
– Hyvinvointialueiden ensisijainen tehtävä on järjestää palvelut alueensa asukkaille, ei tuottaa niitä itse. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta alueet eivät tällä hetkellä riittävästi hyödynnä tätä mahdollisuutta. Tämä valitettavasti näkyy ikäihmisille pitkinä ja jopa lainvastaisina odotusaikoina.
