Nuorille 15-17-vuotiaille rikoksentekijöille voitaisiin käyttää nuorisorangaistusta tapauksissa, joissa sakkoja tai ehdollista vankeutta pidetään riittämättömänä, mutta ehdoton vankeus olisi liian ankara seuraus.
Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu tavallisesti vain alle kymmenen alaikäistä rikoksentekijää vuodessa, vaikka sen toimivuudesta on hyviä kokemuksia, kertoo oikeusministeri Leena Meri (ps.) blogikirjoituksessaan.
Samaan aikaan nuoriso- ja katujengirikollisuus on kasvava ongelma. Hallitusohjelmassa on useita toimenpiteitä, joilla nuoriso- ja jengirikollisuuteen voidaan puuttua ja hallitus on Meren mukaan näihin sitoutunut.
– On tärkeää päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö. Hallitus haluaakin lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä, Meri sanoo.
Seuraamuksen lajia harkittaessa yhdistyvät erilaiset tekijät, kuten teon vakavuus, nuoren aiempi rikollisuus ja nuoren sosiaalinen tilanne. Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta.
– Syyttäjät pyytävät kuitenkin vain harvoin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Eli rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua.
– Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu, Meri jatkaa.
Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä.
– Hallitusohjelman mukaisesti nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voidaan esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Nuoren pitää oppia, että teoistaan on kannettava vastuu, Meri toteaa.
Tarvittava lainvalmistelutyö käynnistetään oikeusministeriössä tämän vuoden aikana.
Meren mukaan nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisi vielä nykyisestä tehostaa.
– On tärkeää päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen.
– Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse.
