Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva budjettiesitys vuodelle 2025 tuo oikeudenhoitoon merkittävän määrärahalisäyksen, yhteensä 35 miljoonaa euroa.
Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on tyytyväinen siitä, että panostuksen myötä tuomioistuinten käsittelyajat kääntyvät laskuun.
– Suomi on saanut huomautuksia tuomioistuinten pitkistä käsittelyajoista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Tilannetta, jossa asian ratkaisu tuomioistuimessa kestää vuosia, ei voida pitää hyväksyttävänä, sanoo Keto-Huovinen tiedotteessa.
– Prosessin osapuolet, erityisesti rikoksen uhrit, mutta myös riita-asioiden osapuolet, joutuvat kohtuuttomaan asemaan käsittelyn kestäessä. Tilanne on henkisesti kuormittava molemmille osapuolille, ja henkisen kuormituksen välttäminen voi myös olla osasyy, miksi asialleen jätetään hakematta oikeutta. Lisäksi oikeusvarmuus kärsii, kun asianosaiset ja todistajat eivät enää muista asioita.
Käsittelyaikojen arvioidaan kääntyvän laskuun paitsi tuomioistuimissa, myös oikeusavun odotusajassa, ulosotossa ja syyttäjälaitoksessa.
Keskeinen ongelma jutturuuhkan purkamisessa on ollut henkilöstövaje. Ensi vuonna esimerkiksi syyttäjälaitoksen henkilötyövuodet kasvavat 35 hengellä.
Tämä näkyy myös syyteharkinta-ajoissa. Keskimääräinen syyteharkinta-aika kääntyy laskuun ja jutturuuhkaa päästään purkamaan.
– Hallitus koventaa muun muassa jengi- ja aserikollisuudesta annettavia rangaistuksia. Tällä on vaikutusta koko rikosketjuun. Samalla kun rangaistuksia kovennetaan, on varmistettava se, että meillä on riittävästi poliiseja kentällä, resursseja syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa, sekä viime kädessä myös riittävät resurssit ja tarkoituksenmukaiset tilat vankeinhoidossa, jotta esimerkiksi kuntouttava toiminta vankiloissamme on mahdollista.
– Tavallisen suomalaisen näkökulmasta hallituksen panostukset tarkoittavat sitä, että arjen turvallisuus ja oikeusturva paranevat, toteaa Keto-Huovinen.