Yhdysvaltain hallinnon kärki ei ilmeisesti odottanut, että hyökkäyksen seurauksena Iranin diili on sulkea Hormuzinsalmi ja ehkä myös rajoittaa pääsyä Punaisellemerelle.
Hormuzinsalmen läpi kulkee vajaa 20 prosenttia maailman öljyn tarjonnasta. Tästä voisi ajatella, että bensa on kallista muutaman kuukauden ja että logistiikan kustannukset nousevat vähän ja tilapäisesti. Tällaiset päätelmät aliarvioivat shokin vaikutuksia.
Pohdin tässä näkökulmassa mitä modernin talouden toimitusverkostot merkitsevät ja miten sodan shokki välittyy markkinoille lähitulevaisuudessa.
Hormuzinsalmen merkitys
Salmen sulkemisen vaikutus ei rajoitu pelkästään raakaöljyn saatavuuteen. Ensinnäkin se ulottuu koko öljynjalostuksen vertikaaliseen tuotantoverkostoon: tankkerilogistiikkaan, jalostamoiden kaikkiin syötteisiin, petrokemian ketjuihin ja lopulta kuluttajahintoihin.
Toiseksi kaikki raakaöljy ei ole samanlaista ja jalostamot ovat teknisesti optimoituja tiettyihin laatuihin. Tämä on isku erityisesti Aasiaan, koska monet jalostamot on rakennettu Lähi‑idän niin sanotuille sour‑laaduille. Kapasiteettia joudutaan ajamaan alas, koska korvaavia laatuja ei ole riittävästi. Raskaan öljyn puute nostaa erityisesti dieselin ja lentopetrolin marginaaleja.
Muovit ovat petrokemian arvoketjun ensimmäinen suuri jalostuskerros. Tämäkin on enemmän kuin muovit kallistuvat -tarina. Se on myös shokki joidenkin muovilaatujen raaka-aineiden saatavuuteen, ja siis muovien jalostusketjuihin. Shokki välittyy muoveja käyttävään teollisuuteen, muun muassa autojen ja elektroniikan osiin. Verkostoissa kaikki toimijat eivät tule saamaan tarpeeksi välituotteita pystyäkseen viimeistelemään omat tuotteensa.
Hormuzinsalmi on merkittävä solmu myös lannoitteille ja niiden raaka-aineille. Pohjoisella pallonpuoliskolla lannoituskausi olisi nyt keväällä. Satotasot tulevat laskemaan, tuotantokustannukset nousemaan ja ruoka kallistumaan. Muuten: vuoden 2011 arabikevään eräs ajuri oli ruoan korkea hinta.
Lisäksi Hormuzinsalmi on olennainen linkki öljyn ja maakaasun porauksen muille sivutuotteille kuten helium. Iran on myös pommittanut merkittävän heliumin tuotantolaitoksen, jonka korvaaminen kestää joka tapauksessa vuosia ja onnistuu vain kulkemalla Hormuzinsalmen läpi.
Helium ja eräät muut Lähi-idästä saatavat raaka-aineet ovat olennaisia puolijohteiden valmistuksessa. Heliumia ei käytännössä voi korvata puolijohteiden valmistuksessa. Heliumia ei voi valmistaa ja sitä saadaan lähinnä vain maakaasun porauksen yhteydessä. Siltä osin kuin joidenkin raaka-aineiden tai välipanosten vaihto on mahdollista, se on usein aikaa vievää ja kallista.
Näin monien elektroniikkaa sisältävien lopputuotteiden valmistus hidastuu ja hinnat nousevat. Jos esimerkiksi heliumin heikko saatavuus vähentää puolijohteiden valmistusta, auton jarrun valmistaja ei saa siruja, eikä voi siis rakentaa tilattuja jarruja, mikä johtaa siihen, ettei autoakaan saada valmiiksi.
Verkostot ovat modernin talouden näkymätön perusta
Edellä sanottu jo vihjaa, ettei moderni talous ei ole vain yritysten ja kuluttajien joukko, vaan verkosto: monimutkainen, kerroksittainen ja dynaaminen järjestelmä, jossa yritykset ovat solmuja ja niiden väliset tuotanto‑ ja toimitussuhteet ovat linkkejä. Tämä verkosto määrittää, miten shokit leviävät, miten tuotanto sopeutuu ja miten talous palautuu kriiseistä.
Jos on ilmeistä, ettei Yhdysvaltojen hallinnossa odotettu Hormuzinsalmen sulkemista, melko varmaa on myös, ettei siellä ollut luettu Matthew Elliottin, Ben Golubin ja Matthew Leducin artikkelia Supply Network Formation and Fragility, American Economic Review 2022 (jäljempänä EGL).
EGL on yksi viime vuosien tärkeimmistä panoksista ymmärtämään modernia teollisuutta. Heidän mallinsa ei ainoastaan kuvaa verkostojen rakennetta, vaan selittää miksi talouden verkostot voivat olla näennäisen vakaita, mutta voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja pienestäkin häiriöstä. Tämä tekee mallista ajankohtaisen tilanteessa, joissa geopolitiikka ravistelee globaaleja tuotantoketjuja.
Yritykset valitsevat verkostonsa, mutta valinnat luovat haurauden
Lähtökohta on yksinkertainen. Yritykset valitsevat itse, kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Yritykset optimoivat kustannuksia, toimitusvarmuutta, skaalaetuja ja sopimusriskejä. Verkosto ei synny sattumalta, vaan on seurausta yritysten strategisista valinnoista.
EGL:n keskeinen tulos on, että verkostot voivat päätyä hauraaseen tilaan. Verkosto voi näyttää tehokkaalta mutta se on altis äkillisille, epäjatkuville shokeille. Verkoston hauraudelle on neljä syytä.
1) Keskittyminen: kun yritykset valitsevat tehokkaimmat toimittajat, muut toimittajat poistuvat markkinoilta, mahdolliset vaihtoehdot vähenevät ja verkosto keskittyy.
2) Komplementaarisuus: jos yksi solmu kaatuu, muut solmut eivät voi toimia, jolloin shokki kertaistuu.
3) Kustannusoptimointi: yritykset minimoivat varastot ja redundanssin, mahdollisuudet merkittäviin joustoihin katoaa.
4) Verkoston syvyys: pitkät ketjut tarkoittavat, että shokki kulkee useiden tasojen läpi.
Juuri nämä valinnat voivat luoda rakenteellisesti hauraan verkoston. Verkosto toimii hyvin, kun kaikki toimii — mutta pieni häiriö yhdessä solmussa voi aiheuttaa epälineaarisen romahduksen. Pieni shokki voi siis aiheuttaa laaja-alaisen tuotannon äkillisen laskun, hintojen nopean nousun, verkoston uudelleenjärjestäytymisen ja pitkäkestoisen epävakauden.
Tämä on analoginen finanssikriisien kanssa: järjestelmä näyttää vakaalta, kunnes se ei enää ole. Ja vastaavaa nähtiin esimerkiksi myös vuoden 2020 koronapandemiassa.
Shokin vaikutukset ovat epälineaarisia
EGL osoittaa, miksi shokit eivät leviä verkostossa lineaarisesti, vaan ne voivat vahvistua, ketjuuntua (cascade) ja aiheuttaa muutoksia ja epäjatkuvuuksia verkoston rakenteeseen. Vahvistumisessa kriittinen solmu häiriintyy, sen asiakkaat kärsivät. Mutta jos asiakkailla ei ole vaihtoehtoja, koko ketju kärsii. Ketjuuntumisessa shokki kulkee useiden tasojen läpi: raaka-aine → välituote → lopputuote → logistiikka → kuluttaja. Uudelleenjärjestäytymisessä yritykset vaihtavat toimittajia, mutta tämä vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia.
Hormuzinsalmen sulkeminen ei siis ole vain joidenkin raaka-aineiden tilapäinen heikko saatavuus ja hinnan nousu. Vaikutukset yltävät laajalti monenlaisiin tuotteisiin. Lisää vaikutuksia syntyy kalliista operaatioista rakentaa rikki menneiden verkostojen tilalla uusia. Näin verkostot voivat vahvistaa mikrotalouden shokin jopa kansantalouden taantumaksi.
Kannattaa siis varautua pidempikestoisiin ja laajempiin sotkuihin sekä heikkoon talouskehitykseen.