Huhtikuu oli asuntokaupassa positiivinen, kertovat tuoreet tilastot.
– Vuoden takaiseen huhtikuuhun verrattuna kauppamäärät kasvoivat selvästi. Kokonaismäärä kasvoivat yli 4000 asuntokauppaan, sanoo tiedotteessa toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
– Asuntokauppa piristyy aina kesää kohti. Nyt voidaan kuitenkin puhua selkeästä käänteestä asuntomarkkinoilla. Jos ei oteta huomioon viime vuoden marras–joulukuun asuntokauppakuukausia, huhtikuu oli ensimmäinen kuukausi sitten vuoden 2022 alun, kun asuntokauppa kasvoi verrattuna vuoden takaiseen kuukauteen, Viljamaa sanoo.
Erityisen vahvaa asuntokaupan piristyminen oli KVKL:n hintaindeksin mukaan Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.
– Näyttää siltä, että varainsiirtoveron laskeminen tälle vuodelle näkyy myös osittain asuntokaupan piristymisessä, Viljamaa arvioi.
Pääkaupunkiseudulla asuntokauppa on Viljamaan mukaan edelleen tahmeampaa. Myös uudisasuntojen kysyntä laahaa edelleen.
Asuntojen hinnat ovat tasaantuneet ja kääntyneet pieneen nousuun pitkän hintojen laskun jälkeen. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat vuoden alkuun verrattuna nousseet keskimäärin yhden prosentin pääkaupunkiseudulla ja 1,9 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa.
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet etenkin Turussa, liki yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta.
Myyntiajoissa suurin muutos maaliskuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun rivitaloasuntojen myynnin nopeutuminen 20 päivällä ja omakotitalojen 28 päivällä.
Historiallisen nopea korkojen nousu hyydytti Suomen asuntomarkkinat todella nopeasti. Vasta nyt alkaa näkyä piirteitä, että hintataso on korjaantunut vastaamaan kotitalouksien nettotulojen kehitystä.
– On myös hyvä huomata, että korkojen laskiessa suomalaiset hyötyvät tästäkin nopeimmin. Se on positiivinen kääntöpuoli siinä, että suomalaisten asuntolainat ovat tyypillisesti sidottu liikkuviin korkoihin, Viljamaa sanoo.
-Korontarkistuspäivät ovatkin jo tällä hetkellä pääasiassa positiivisia yllätyksiä suomalaisille kotitalouksille. Kun lainanhoitomenot pienenevät ja ostovoima vahvistuu, myös asunnonvaihtohaaveet heräävät. Niiden haaveiden heräämistä ei ainakaan hidasta viime vuotta matalampi varainsiirtoveron taso.
Asunkauppa on edelleen joka tapauksessa pitkän aikavälin tarkastelussa matalalla tasolla, vaikka suunta onkin pirteämpää markkinaa kohti.
Suomalaiset kotitaloudet ovat hoitaneet asuntolainavelvoitteensa isossa kuvassa moitteettomasti, siksi asuntolainaamisen sääntelyä voisi Viljamaan mukaan keventää.
– Kiinteistönvälitysalan mielestä viime kesän sääntely, jossa asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaika rajattiin 30 vuoteen, pitäisi muuttaa niin, että myös 35 vuoden asuntolainat olisivat jälleen mahdollisia. Viime kesän uusi sääntely olisikin järkevintä perua kokonaan. Muutokset tukisivat asuntokaupan piristymistä ja asuntomarkkinoita erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvavissa kaupungeissa.
– Asuntokaupan piristyminen tuo lisää vireyttä koko kansantalouteen ja vahvistaa uskoa myös koko kiinteistö- ja rakentamisalalla. Tarvitsemme lisää kasvua, Viljamaa jatkaa.
