Suomen asuntomarkkina hakee uutta asentoa, eikä tulee enää palaamaan vanhaan. Näin sanoo Hypo-pankki kesäkuun asuntomarkkinakatsauksessaan. Elpyminen on eritahtista, mutta hintakehitys taittuu kasvuun koko maassa tänä vuonna.
Asuntojen selvempi hintanousu lykkääntyy ensi vuoteen, mutta tänä vuonna pinnistetään jo plussalle kahden miinusvuoden jälkeen.
– Pinnalla pysytään, mutta hintojen nousu siirtyy yhä vahvemmin ensi vuodelle. Yleinen epävarmuus tulevasta kamppailee nyt kohenevaa suhdannetta vastaan, vaikka talousdata antaa samalla aihetta myös optimismiin. Asuntojen alennusmyynnit päättyvät ensi vuonna kasvukaupungeissa, kun uusia asuntoja valmistuu tänä vuonna tilastohistorian pienin määrä, summaa katsauksessa pääekonomisti Juho Keskinen.
Kauppamäärät ovat kasvaneet jo vuoden päivät, mutta tarjontavarasto sulaa hitaasti vuoden kuluessa. Tampereella ja Turussa keikutaan viiden vuoden takaisilla tasoilla, kun pk-seudun kiri käynnistyy astetta alempaa. Uudiskohteet ja yksiöt kärsivät pisimpään, kun kolmioista jo kilpaillaan halutuimmilla alueilla.
Korona-ajan hintahuipuille ei silti päästä vielä ensi vuonnakaan, vaikka uudistuotantoa valmistuu varsin vähän ja kauppamäärät kohoavat koronaa edeltäville tasoilleen.
Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Vieraskielisen väestö tuplaantuu
Etenkin vieraskielisen väestön kasvu muovaa asuntomarkkinoita. Vieraskielisen väestön määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Suurissa kaupungeissa kysyntää on etenkin isommista perheasunnoista.
Vieraskieliset kotitaloudet ovat keskimäärin kotimaisia suurempia, asuvat ahtaammin ja keskittyvät kaupunkien reuna-alueille.
Kerrostaloasuntoja kysytään, mutta omakotitalot eivät kiinnosta samassa määrin edes suurituloisia maahanmuuttajia, ilmenee Hypon ja MDI:n tekemästä, vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.
Maahanmuuttajat eroavat kotimaisia kieliä puhuvista tulorakenteellaan, mutta tulojen osalta kaupungit eroavat myös toisistaan.
Pienituloisten osuus korostuu pk-seudun ulkopuolella opiskelijoiden suuremman osuuden vuoksi. Länsi-Euroopan kieliryhmissä suurituloisten osuus vastaa kotimaisia kieliryhmiä.
Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto. Tulojen ja ikärakenteen vakiointi paljastaa maahanmuuttajien kaipaavan vuokra-asumisen tuomaa joustoa, mutta samalla omistusasuminen yleistyy maassaoloajan kasvaessa. Saharan eteläpuolisen Afrikan kieliryhmä erottuu muita selvästi yleisemmällä vuokra-asumisella, Itä-Euroopan kieliryhmä taas omistusasumisen kasvulla maassaoloajan kohotessa.
Asuntovelallisen inflaatio lähellä nollaa
Lyhyet euriborit painuivat jo alle kahteen, mikä tukee paitsi Suomen myös asuntovelallisten omaa taloutta. Tullisota tuli vastatuuleksi globaalille taloudelle, mikä leikkasi korkonäkymää entisestään. Samalla satsataan puolustukseen ja valtioiden velka-asteet paisuvat alati.
EKP laski ohjauskorkoaan jo kahdeksannen kerran kalenterivuoden aikana, mutta tuleva korkopolku riippuu oleellisimmin euroalueen talous- ja inflaatiokehityksestä. Kovin korkosukellus on takana, mutta korontarkistukset tuovat yhä tuntuvaa tukea asuntovelallisten arkeen.
Asuntovelallisen inflaatio on lähellä nollaa, kun velattoman vastaava kulkee liki kahdessa prosentissa.
