Italian puolustusministeriö myy eniten tarjoavalle yli 16 000 historiallista konepistoolia. Italian laivaston käytöstä poistetut aseet ovat mallia Moschetto Automatico Beretta Modello eli MAB. Ne on poistettu Italian asevoimien käytöstä vuonna 2010.
Asiasta kertovat esimerkiksi Defense Post ja Il Sole.
Tarjouspyyntö on julkaistu kesäkuun lopussa ja tarjousten jättöaikaa on heinäkuun lopulle asti. Aseita on yhteensä 16 165 kappaletta ja ne on varastoitu kolmeen eri laivaston varastoon Italiassa.
Beretta ryhtyi valmistamaan näitä konepistooleja vuonna 1938. Niiden kaliiberi on 9 X 19 millimetriä ja niillä voi ampua noin 600 laukausta minuutissa.
Arvostettu väline
Monet sotahistorioitsijat pitävät Beretta 38 -sarjaa yhtenä koko toisen maailmansodan parhaista konepistooleista. Sodan pitkittyessä Beretta joutui kuitenkin yksinkertaistamaan asetuotantoaan ja kehitti mallin 38/42, jonka valmistus alkoi vuonna 1942.
Kun Italia solmi aselevon liittoutuneiden kanssa syyskuussa 1943, Natsi-Saksa miehitti Pohjois-Italian ja otti Berettan tehtaat hallintaansa. Wehrmacht jatkoi 38/42-mallin tuotantoa omiin tarpeisiinsa nimellä MP 738(i). Tässä muodossa sitä ryhtyivät käyttämään myös Natsi-Saksan Waffen-SS, laskuvarjojoukot sekä poliisi. Monet pitivät sitä jopa parempana kuin saksalaista MP 40:ia.
Arviot koko MAB 38 -sarjan eri versioiden sodanaikaisesta tuotannosta vaihtelevat noin 200 000–250 000 aseen välillä, joista merkittävä osa oli sodan loppuvuosina valmistettuja yksinkertaistettuja 38/42-, 38/43- ja 38/44-malleja.
Ase on ollut erittäin pidetty sen poikkeuksellisen hyvän tarkkuuden, luotettavuuden, miellyttävän rekyylin ja korkean valmistuslaadun vuoksi. Italiassa MAB-konepistoolin eri versiot pysyivät Italian asevoimien, poliisin ja karabinieerien käytössä 1980-luvulle saakka, jolloin mallit korvattiin vähitellen nykyaikaisemmalla Beretta PM12:lla.
Tarjouspyynnössä ei eritellä kovin yksityiskohtaisesti sitä minkä mallin konepistooleista on kyse. Tarjouspyynnön liitteessä julkaistun kuvan perusteella aseet kuitenkin vaikuttavat hyväkuntoisilta.
Aseet myydään sieltä missä ne ovat ja siinä kunnossa kuin ne ovat. Ostajalla on luonnollisesti oltava välttämättömät asekauppaan oikeuttavat osto- ja vientiluvat ja Italian laivasto pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä ostajan tarjousta.
Mistä ostaja?
Italialainen Armi e Tiro -julkaisu on pohtinut, millainen taho voisi ostaa ase-erän. Ukraina ei ole todennäköinen vaihtoehto, sillä se pyrkii standardisoimaan aseistustaan nykyaikaisempiin järjestelmiin puolustusliitto Naton mukaisiin kaliibereihin. MAB-konepistoolit eivät myöskään sovellu rintamalle nykyisen standardien mukaan, ja rynnäkkökiväärit ovat muutenkin tarkoituksenmukaisempia.
Armi e Tiro pitää todennäköisimpänä, että ase-erän hankittaisiin jonkin kehittyvän valtion poliisivoimille. Vaihtoehtoja voisi löytyä Balkanilta, osasta Kaukasian maita tai Afrikasta. Silloinkin ne saatettaisiin vain varastoida mahdollista mobilisaatiota odottamaan.
Yksi vaihtoehto on aseiden deaktivointi tai muu muuntaminen keräilyaseiksi. Se on kuitenkin vaikeaa ja kallista. Yksi mahdollisuus onkin, että jokin asevälittäjä ostaa erän, muuntaa osan keräilyaseiksi ja myy osan sellaisille viranomaisille jotka ovat aseet valmiita ostamaan.
