Nuoret aikuiset suhtautuvat säästämiseen ja taloudellisiin puskureihin kunnianhimoisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Joka toinen nuori on huolissaan tekoälyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista omaan talouteensa seuraavan vuoden aikana.
Suomalaisista 18–29-vuotiaista noin joka neljännellä (26 %) ei ole taloudellista puskuria, kun kaikista suomalaisista lähes kaksi viidestä (38 %) elää ilman minkäänlaista taloudellista puskuria. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta.
– Täysin vailla taloudellista puskuria olevien nuorten osuus alkaa lähestyä pohjoismaista tasoa. On hienoa, että moni nuori aikuinen on selvästi ymmärtänyt, että rahan säästäminen pahan päivän varalle on tärkeää ja mielenrauhaa, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto tiedotteessa.
Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina vauhdilla, ja kehitystä ovat vetäneet etenkin nuoremmat ikäluokat. Suomalaisista 25–34-vuotiaista kahdella viidestä (41 %) oli vuonna 2024 pörssiosakkeita tai rahastosijoituksia. Osuus on kasvanut 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 laskettuna. Suomalaisista 16–24-vuotiaista pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja oli joka kolmannella (33 %). Osuus on noussut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2014.
– Nuoret katsovat tulevaisuuteen ja unelmoivat. Monella nuorella näyttää olevan koko elämän mittainen horisontti sijoittamiseen sen sijaan, että taloutta pohdittaisiin vain lyhyellä aikavälillä, sanoo Kivipelto.
Isossa kuvassa nuoret aikuiset ovat muuta maata optimistisempia omasta taloudellisesta tilanteestaan. Nuorista aikuisista 72 prosenttia uskoo, että heidän taloudellinen tilanteensa on vähintään hieman nykyistä parempi viiden vuoden päästä. Koko väestöstä näin ajattelee joka toinen (50 %).
Muuttuva työelämä ja siihen liittyvät huolenaiheet heijastuvat myös nuorten aikuisten vastauksissa. Yli puolet heistä, 56 prosenttia, on vähintään jossain määrin huolissaan siitä, että tekoäly vaikuttaa negatiivisesti heidän henkilökohtaiseen talouteensa seuraavan vuoden aikana. Koko väestössä vastaava osuus on 38 prosenttia.
– On täysin ymmärrettävää, että työelämän muutokset horjuttavat nuorten uskoa tulevaisuuteen ja lisäävät epävarmuutta. Siksi opiskelijoille ja vastavalmistuneille on tarjottava riittävästi tukea siirtymässä opinnoista työelämään sekä mahdollisuuksia kasvaa asiantuntijoiksi. Näin vahvistamme nuorten tulevaisuususkoa sekä luottamusta työelämään, sanoo Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja Nelli Kortelainen.
Nuorista aikuisista 58 prosenttia kertoo, että taloushuolet ovat vaikuttaneet heidän mielenterveyteensä viimeisen vuoden aikana vähintään jossain määrin. Koko väestöstä näin kokee 41 prosenttia.
– Liian moni nuori joutuu kantamaan huolta toimeentulostaan, opinnoistaan ja tulevasta työelämästä. Samalla nuorten on rakennettava pohjaa kehon ja mielen hyvinvoinnille. Päätöksenteossa on vahvistettava nuorten uskoa tulevaisuuteen ja varmistettava, ettei taloudellinen epävarmuus muodostu esteeksi hyvinvoinnille tai omien tavoitteiden saavuttamiselle, Kortalainen jatkaa.
Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset Pohjoismaissa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavin otoksin.
Tutkimus toteutettiin Suomessa (1408 vastaajaa), Ruotsissa (1350 vastaajaa), Norjassa (1320 vastaajaa) ja Tanskassa (1350 vastaajaa). Tutkimuksen luottamusväli on 95 %. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Ipsos sähköisenä kyselynä kuluttajapaneeleissa 1.–4.4. ja 4.–7.6. Danske Bankin toimeksiannosta.