Keskusrikospoliisi ja Lounais-Suomen poliisilaitos ovat saaneet valmiiksi verkkopankkipetoksiin liittyvän esitutkinnan, jossa noin 20-vuotiasta miestä epäillään yli 400 törkeästä maksuvälinepetoksesta.
Esitutkinnan mukaan epäilty on kohdistanut tietojenkalastelua pääosin S-pankin asiakkaisiin vuonna 2022. Poliisin tietojen mukaan uhreille on koitunut teoista yhteensä yli miljoonan euron menetykset.
– Kyse on valepankkisivustojen avulla toteutetuista tietojenkalastelupankkipetoksista. Puhumme tapauksista, jollaisia on ollut esilläkin, ettei esimerkiksi tekstiviestilinkkien kautta tulisi kirjautua verkkopankkeihin, kertoo esitutkintakokonaisuuden yleisjohtaja, rikoskomisario Matti Airaksinen Keskusrikospoliisista tiedotteessa.
Kaikki kokonaisuudessa selvitetyt rikokset on toteutettu samankaltaisesti ja pääasiassa ulkomailta käsin. Uhrit on saatu vierailemaan oikeaa verkkopankkia muistuttavilla valepankkisivustoilla lähettämällä tekstiviestillä linkki sivustoon. Tekstiviestit on tehty siten, että ne ovat näyttäneet pankin lähettämiltä.
Viesteissä on luotu kiireen tuntua ja kerrottu uhrille, miksi verkkopankkiin pitäisi kirjautua nopeasti linkin kautta. Uhri on syöttänyt verkkopankkitunnuksensa valesivustolle, ja epäilty on saanut haltuunsa uhrin pankkitunnukset.
Lounais-Suomen poliisissa huomattiin kesällä 2022 merkittävää kasvua S-pankin asiakkaisiin kohdistuvassa tietojenkalastelussa. Poliisi selvitti, että tietojenkalastelusivustojen palvelimet sijaitsivat merkittäviltä osin Moldovassa.
– Moldovan viranomaisten ja Europolin kanssa tehdyn yhteistyön avulla vahvistui käsitys rikosten teknisestä toteuttamistavasta sekä siitä, että rikosten taustalla on sama toimija, joka yhdistyi useisiin tietoverkkoavusteisiin pankkipetoksiin eri puolella Suomea. Sama nuori mies liittyi myös pääkaupunkiseudulla ilmoitettuihin rahanpesurikoksiin, joissa esirikoksina oli pankkipetoksia, kertoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen kyberrikostutkintaryhmän ryhmänjohtaja, rikosylikonstaapeli Jami Toivonen.
Helsingin, Sisä-Suomen, Lounais-Suomen ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset olivat tahoillaan tutkineet samaan epäiltyyn liittyviä rikoksia, ja pankkipetosten tutkinta keskitettiin KRP:n ja Lounais-Suomen poliisin tutkintaryhmälle talvella 2022.
Epäilty otettiin kiinni joulukuussa 2022 ja hän on ollut siitä asti vangittuna todennäköisin syin törkeistä maksuvälinepetoksista epäiltynä.
Yhteensä 421 epäillyn törkeän maksuvälinepetoksen esitutkinta on siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle. Asian syyttäjänä toimii erikoissyyttäjä Katja Jokela.
Rikokset kytkeytyvät rahanpesuun pääkaupunkiseudulla
Poliisi epäilee, että useat eri rahanpesijät ovat avustaneet pankkipetosten uhrien varojen häivyttämisessä ulkomaalaisille tileille ja virtuaalivaluuttoihin. Varoja on kierrätetty myös tileiltä, jotka oli saatu pankkipetoksella hallintaan.
– Törkeistä maksuvälinepetoksista epäillyllä henkilöllä epäillään olleen osuutta myös rikoshyödyn pesemisen järjestelemisessä. Rikosten avulla hallintaan saatujen tilien lisäksi rahanpesutoimintaan on poliisin tietojen mukaan rekrytoitu useita muita henkilöitä, muun muassa nuoria, joita on houkuteltu mukaan vähättelemällä rahanpesuun liittyvää vastuuta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu Helsingin poliisilaitokselta.
Epäillyt rahanpesurikokset ovat tapahtuneet pääkaupunkiseudun alueella, ja ne tutkitaan erillisissä esitutkinnoissa pääosin Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksilla. Osa kokonaisuuteen liittyvistä rahanpesurikoksista on jo tutkittu ja käsitelty tuomioistuimessa.
Kokonaisuuden poikkeuksellisuus näkyy poliisin rikostilastoissa. Tässä kokonaisuudessa siirtyy syyteharkintaan yli 400 törkeää maksuvälinepetosta, mikä vastaa suunnilleen samaa määrää kuin samalla rikosnimikkeellä kirjattiin ilmoituksia poliisiasiain tietojärjestelmään vuonna 2022.
– Nyt valmistunut esitutkintakokonaisuus kytkeytyy poliisin toimintaympäristön muutokseen. Tietoverkkoja hyväksikäyttävä rikollisuus haastaa perinteiset rikostorjunnan järjestelyt. Tämänkaltaiset rikokset ovat pitkälti ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja siten suunniteltuja, että rikoksia olisi mahdollisimman vaikea tutkia ja selvittää, sanoo Airaksinen.
