Monet alle 30-vuotiaat hakevat työkyvyttömyyseläkettä, vaikka eivät ole koskaan olleet töissä, kertoo Eläkevakuuttaja Kevan tuore selvitys.
Julkista sektoria koskeva selvitys osoittaa, että alle 30-vuotiaista mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkekuntoutusta hakeneista vain noin 20 prosenttia oli työllistyneitä ennen hakemusta. Monille ei muodostu yhteyttä työelämään tämän jälkeenkään.
Vanhemmissa ikäryhmissä ennen hakemusta työssä olleiden osuus oli selvästi suurempi, 40–60 prosenttia.
Nuorilla eläkehakijoilla mielenterveyden haasteet alkavat usein jo ennen työelämään pääsyä. Kokonaistilanteeseen voi liittyä myös neuropsykiatrisia tai kognitiivisia ongelmia tai sosiaalisia haasteita perheessä. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen voi olla seurausta pitkäaikaisesta syrjäytymisestä, koulutuksen keskeytymisestä tai muista vaikeuksista kiinnittyä työmarkkinoille.
– Nuorille olisi tärkeää kehittää ennaltaehkäisevän nuoriso- ja mielenterveystyön niin sanottuja matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat työelämään siirtymistä, tilastoanalyytikko Janne Salonen painottaa tiedotteessa.
Mielenterveyden häiriöt muodostavat merkittävän työkyvyn riskin, ja ne ovat yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkekuntoutusta julkisella sektorilla.
Kokonaisuutena mielenterveyssyistä tehtyjen hakemusten määrä kasvoi vuosina 2015–2019, mutta kääntyi laskuun koronapandemian alkaessa. Vuonna 2024 hakemusmäärät nousivat jälleen hieman. Nuorten osuus mielenterveyssyistä alkaneista eläkkeistä on kasvanut.
Masennushäiriöt ovat suurin yksittäinen syy mielenterveysperusteisissa hakemuksissa, vaikka niiden osuus on viime vuosina pienentynyt ja ahdistuneisuus- ja stressihäiriöiden osuus kasvanut.
– On kuitenkin syytä muistuttaa, että ahdistuneisuus- ja stressihäiriöt eivät pääsääntöisesti oikeuta eläke-etuuksien saamiseen, muistuttaa Salonen.
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt hakemusten pääsairauksina kertovat paitsi niiden yleistymisestä, myös siitä, että ne vaikuttavat merkittävästi työssä jaksamiseen.
Selvitys korostaa ennaltaehkäisevien toimien, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden sekä työelämän joustojen merkitystä erityisesti nuorten työelämään kiinnittymisen tukena.
Osa-aikatyön mahdollisuudet ja kuntoutuksen yhdistäminen työhön ovat keskeisiä tekijöitä, joita tulisi kehittää osatyökykyisten työssä jatkamisen edistämiseksi julkisella sektorilla. Työeläkekuntoutus tarjoaa mahdollisuuksia jatkaa tai palata työhön, mutta selvityksen mukaan sen vaikuttavuus on rajallinen ilman riittävää tukea ja yksilöllisiä ratkaisuja, kuten räätälöityjä työmahdollisuuksia.
