Viron pääministeri Kaja Kallasta povataan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävään.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja Kristi Raik pitää Kallaksen nimitystä todennäköisenä, vaikka varmaa se ei vielä ole. Unionin huippuviroista neuvotellaan parhaillaan Brysselissä.
– Tämä merkitsisi sitä, että Viro saisi yhden EU:n neljästä huippuvirasta, mikä olisi ensimmäinen kerta ja suuri saavutus. EU:n ulkopolitiikka on kuitenkin edelleen ensisijaisesti jäsenmaiden toimivaltaa, joten tälle viralle ei kannata asettaa suuria odotuksia, Raik toppuuttelee Diplomaatia -lehdessä innostusta.
Raik kirjoittaa, että Viron pääministerillä on enemmän vaikutusvaltaa EU:n ulkopolitiikkaan kuin korkealla edustajalla. Tärkeimmät päätökset tehdään Eurooppa-neuvostossa, joka koostuu jäsenmaiden johtajista.
– Neuvoston päätösten kautta Kaja Kallas on viime vuosina muokannut EU:n tukea Ukrainalle, Venäjän vastaisia pakotteita, EU:n yhteisen puolustuspolitiikan vahvistamista ja laajentumispolitiikkaa, Raik kuvaa pääministerin vaikutusvaltaa.
Korkea edustaja osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta päätöksenteossa. Äänestämään Kallas ei pääsisi myöskään EU:n ulkoministerien kuukausittaisissa kokouksissa, joita hän korkeana edustajana johtaisi.
Raik toteaa, että korkea edustaja joutuu noudattamaan tiukasti jäsenmaiden yhteistä ja konsensukseen perustuvaa linjaa.
– Viron pääministerinä Kaja Kallas on tehnyt poikkeuksellisen paljon lisätäkseen Viron näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Raik kirjoittaa.
– EU:n korkean edustajan on paljon vaikeampaa esittää voimakkaita viestejä kuin Viron pääministerin. Korkean edustajan tehtävänä on ensisijaisesti koordinoida yhteistä ulkopolitiikkaa ja edistää konsensusta, hän jatkaa.
Aiemmin jäsenvaltiot eivät ole Raikin mukaan halunneet valita virkaan vahvaa poliitikkoa.
– Aiemmat korkeat edustajat – Josep Borrell, Federica Mogherini ja Catherine Ashton – ovat olleet taustaltaan ja poliittiselta painoltaan suhteellisen heikkoja, ja he ovat saaneet paljon kritiikkiä. He ovat jääneet suurelle yleisölle melko tuntemattomiksi.
Raik toteaa, että Kallas astuisi kuitenkin tehtävään vahvasta asemasta.
– Tämä lisäisi myös odotuksia, että hän olisi yhtenäisen ulkopolitiikan vakuuttava suunnannäyttäjä ja edustaja. Menestyäkseen hänen on kuitenkin kyettävä kokoamaan taakseen 27 jäsenvaltiota, joilla kaikilla on omat ulkopoliittiset intressit ja tavoitteet.
