Pohjoismaiden tulisi hankkia oma yhteinen ydinase, ehdottaa Norjan puolustusvoimien esikuntakoulun yliopettaja ja ydinasedoktriinin asiantuntija, everstiluutnantti Johannes Kibsgaard. Asiasta kertoo Dagens Nyheter.
Idea on radikaali. Kibsgaardin mukaan ideaa olisi kuitenkin harkittava, kun otetaan huomioon nykyinen turvallisuustilanne. Samalla tarvitaan lisää tietoa, jotta niin tutkijat, poliitikot kuin kansalaisetkin pystyvät tekemään parhaan mahdollisen ratkaisun.
– Tärkeintä on, että me pohjoismaissa teemme perustellun päätöksen riippumatta siitä, onko se ydinasevapaan alueen muodostaminen vai omien aseiden kehittäminen. Meidän on ymmärrettävä riskit ja seuraukset, Kibsgaard tiivistää.
Kibsgaard uskoo, että jos useampi Euroopan valtio hankkisi ydinaseita, olisi vakaan maailmajärjestyksen jälleenrakentaminen helpompaa. Uusiksi ydinasevaltioiksi hän visioi pääasiassa pohjoismaita ja Puolaa.
Eri pohjoismaat kuitenkin suhtautuvat ydinaseisiin eri tavalla. Kibsgaard huomauttaa, että esimerkiksi suomalaiset ovat jo pitkään valmistautuneet fyysisesti ja henkisesti ydinasevaltaa vastaan taistelemiseen.
Everstiluutnantti ennustaa, että mikäli pohjoismaat päätyisivät hankkimaan ydinaseen, toimisi hankkeen johtohahmona Ruotsi.
– Ruotsalaisilla on erilainen suhde ydinaseisiin kuin meillä muilla, Kibsgaard selittää.
– Heillä on tietotaitoa ydinaseiden kehittämisestä historiansa vuoksi. Kun ensimmäisen kerran nostin esiin idean pohjoismaisista ydinaseista, norjalaiset olivat järkyttyneitä, kun taas ruotsalaiset nyökyttelivät ja sanoivat ”kyllä, ydinaseita, niitä meidän pitää ehkä taas harkita”.
Suomi on taas Kibsgaardista rationaalinen toimija, jolla on tehokas päätöksentekoprosessi. Tämä näkyy myös siinä, millaisen roolin Kibsgaard antaisi Suomelle pohjoismaisessa ydinaseprojektissa.
– Norja olisi vastuussa rahasta, Ruotsi tieteestä ja Suomi projektinhallinnasta. Olen huomannut, että keskustelut suomalaisen sotilashenkilöstön kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä, ovat lyhyitä ja päätökset järkeviä. Lisäksi ne laitetaan toimeen nopeasti, Kibsgaard kehuu.
Mutta miten pohjoismaisten ydinaseiden laukaisusta päätettäisiin tositilanteessa? Kibsgaardilla on tähänkin ratkaisu.
Norjalaisupseeri ehdottaa, että päätös ydinaseiden laukaisusta kiertäisi vuorotellen pohjoismaisten valtiojohtajien välillä.
– Päätösvalta on [Alexander] Stubbilla viisi kuukautta, sitten [Ruotsin pääministeri Ulf] Kristerssonilla kaksi kuukautta ja niin edelleen. Se, kenellä päätösvalta olisi ja kuinka kauan, olisi tarkkaan varjeltu salaisuus, Kibsgaard sanoo.
Käytännössä tämä Kibsgaardin ”päätösvaltakaruselliksi” ristimä järjestelmä tarkoittaisi, että jos venäläiset suunnittelisivat sotatoimia, täytyisi heidän ottaa huomioon, että kenellä tahansa pohjoismaiden valtiojohtajalla voisi olla päätösvalta ydinaseiden laukaisuun.
Tällainen epävarmuus toimisi tehokkaana pelotteena.
– Vähän kuin venäläinen ruletti, Kibsgaard tiivistää.