Venäjä on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttanut turvallisuuspolitiikkaansa ja painopistealueitaan, nykyaikaistanut voimakkaasti puolustusvoimiaan ja alkanut käyttää sotilaallista voimaansa aggressiivisesti, prikaatikenraali Bjørn Tore Solberg kirjoittaa Patria-lehdessä.
Solberg toimii puolustusasiamiehenä Norjan suurlähetystössä Helsingissä.
– Venäjä kehittää rajamme tuntumassa uutta korkeatasoista sotilaskalustoa, kuten sukellusveneitä, lentokoneita ja pitkän kantaman huipputarkkoja ohjuksia, joiden kohteena voivat olla sekä koko Eurooppa että elintärkeät Atlantin poikki kulkevat viestintälinjat. Tällä on pitkäkestoisia seurauksia alueemme turvallisuudelle ja puolustukselle, Solberg toteaa.
Hän nostaa esiin Kuolan niemimaalle sijoitetut strategiset voimavarat, kuten Bulava-ohjuksilla varustetut strategiset ydinsukellusveneet sekä kaksivaiheiset ohjukset.
– Venäjä on esitellyt erittäin tarkkoja pitkän kantaman risteilyohjuksia, joita voidaan ampua maalta, mereltä tai ilmasta, ja käyttänyt niitä Syyrian konfliktissa.
Venäjä on hiljattain lisännyt merkittävästi myös sen Kaliningradin enklaavin varustelua. Etenkin ohjuksiin ja ilmapuolustukseen on panostettu.
Bjørn Tore Solbergin mukaan uusien sotilaallisten voimavarojen sijoittelu ja sotaharjoitukset antavat Venäjälle entistä suurempia mahdollisuuksia hyödyntää taistelualueen eristämiskykyään (Anti-Access/Area Denial, A2/AD). Prikaatikenraali katsoo, että Venäjä voi muodostaa ”eteentyönnetyn puolustuksellisen rintamalinjan Pohjois-Atlantille”.
Hän pitää siksi ensiarvoisen tärkeänä, että NATO pystyy suojelemaan merenalaisia viestintälinjoja kriisien ja konfliktien aikana.
– Turvallisuus, varmuus ja liikkumisen ja toiminnan vapaus Pohjois-Atlantilla on erittäin tärkeää koko Euroopalle, mutta erityisesti sotilasliiton pohjoisille jäsenille ja Itämeren alueelle.
Solbergin mielestä Venäjän uudet pitkän kantaman sotilaalliset kyvyt ja haastavammaksi muuttunut turvallisuustilanne tekevät Pohjois-Atlantista ja Itämerestä saumattomasti yhteen kuuluvan turvallisuus- ja puolustusalueen. Tämä korostaa hänen mukaansa myös Norjan ja Suomen välisen puolustusyhteistyön tärkeyttä.
– Sekä Suomi että Norja tarkastelevat asioita kokonaismaanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Se yhdistää kansalliset siviilivoimavaramme sekä puolustusteollisuutemme ja puolustusvoimamme, mikä on erittäin tärkeää, jotta voimme keskittää kaikki voimavaramme kriisien ja konfliktien aikana.
Bjørn Tore Solbergin mukaan Norjan ja Suomen tulisikin etsiä yhteisiä puolustuslogistiikkaratkaisuja.
