Venäjän polttoainekriisi voi murentaa presidentti Vladimir Putinin hallinnon uskottavuutta, arvioi Toronton yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Seva Gunitsky.
Hänen mukaansa huoltoasemille muodostuneet pitkät jonot tekevät Ukrainan sodan seuraukset venäläisille näkyviksi tavalla, jota Kreml ei pysty hallitsemaan.
Gunitsky kirjoittaa UnHerd-verkkomedian julkaisemassa analyysissään, että jonot ovat Venäjällä poliittisesti vaarallinen näky. Ne muistuttavat Neuvostoliiton viimeisten vuosien tavarapulasta ja horjuttavat samalla Putinin valtakauden keskeistä lupausta vakaudesta.
Ukraina on iskenyt kuukausien ajan Venäjän öljynjalostamoihin lennokeilla. Maan kymmenen suurinta jalostamoa on joutunut iskujen kohteeksi ja huomattava osa jalostuskapasiteetista on poissa käytöstä.
Seuraukset näkyvät eri puolilla Venäjää. Polttoaineesta on ollut pulaa ambulansseille, jäteautojen toiminta on paikoin keskeytynyt ja maanviljelijät ovat joutuneet valmistautumaan sadonkorjuuseen ilman riittävää määrää dieseliä.
Huoltoasemajonoihin on syntynyt jopa maksullisia paikanpitopalveluita ja verkossa jaetaan tietoja asemista, joilla polttoainetta vielä on.
Gunitskyn mukaan kriisin poliittinen merkitys ei kuitenkaan ratkea vain sillä, kuinka suuri osa Venäjän jalostuskapasiteetista on pysähtynyt. Olennaisempaa on Kremlin tapa reagoida pulaan.
Venäjän hallinto on pitänyt polttoaineiden vähittäishintoja keinotekoisesti alhaalla maksamalla jalostamoille tukia. Järjestelmä maksoi valtiolle viime vuonna noin 2,5 biljoonaa ruplaa, mikä vastasi suunnilleen puolta liittovaltion budjettialijäämästä.
Hallinto joutui valitsemaan hinnankorotusten ja pitkien jonojen välillä. Gunitskyn tulkinnan mukaan Kreml suosi aluksi jonoja, sillä polttoainepula voitiin selittää Ukrainan iskuilla, mutta hintojen noususta venäläiset syyttäisivät suoraan omaa hallintoaan.
Venäläiset saivat jonot ja korkeammat hinnat
Strategia ei kuitenkaan ole enää pitänyt. Bensiinin vähittäishinnat ovat nousseet Venäjällä vuodessa noin 20 prosenttia. Miehitetyn Krimin Sevastopolissa hinnat nousivat analyysin mukaan heinäkuun alussa 30 prosenttia yhden viikon aikana.
Venäläiset ovat siten saaneet sekä jonot että korkeammat hinnat.
Seva Gunitskyn mukaan juuri jonojen näkyvyys tekee tilanteesta Putinille vaarallisen. Kreml on pyrkinyt pitämään Ukrainan sodan etäällä suurten kaupunkien tavallisesta arjesta ja suodattamaan venäläisten saaman tiedon tarkasti. Palavat jalostamot ja huoltoasemille kerääntyvät vihaiset autoilijat rikkovat tätä vaikutelmaa.
Autoritaariset hallinnot hyötyvät siitä, etteivät tyytymättömät kansalaiset tiedä, kuinka moni muu ajattelee samoin. Huoltoasemajono kokoaa epäluottamuksen kuitenkin näkyvästi samaan paikkaan.
– Äänestystuloksen voi väärentää. Jonoa ei voi väärentää, Gunitsky tiivistää.
Kriisi osuu aikaan, jolloin venäläisten taloushuolet ovat jo kasvaneet. Keväällä tehdyssä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista arvioi taloustilanteen heikkenevän. Luottamus armeijaan, hallitukseen ja vaalien rehellisyyteen oli samalla laskenut.
Polttoainepula ei silti välttämättä yksinään uhkaa Vladimir Putinin valta-asemaa. Venäjällä on koettu paikallisia toimitusongelmia aiemminkin, ja ne ovat usein helpottaneet kesän jälkeen.
Gunitsky katsoo nykytilanteen eroavan niistä, koska Ukrainan iskut jatkuvat ja Venäjän ilmapuolustus joutuu kuluttamaan torjuntaohjuksia nopeammin kuin niitä pystytään korvaamaan.
Putinin hallinto on rakentanut valtansa vakauden varaan: kansalaisten odotetaan pysyvän erossa politiikasta, kunhan valtio pitää kauppojen hyllyt täynnä ja talouden ennustettavana. Pitkittyvä polttoainekriisi tekee tämän vaihtokaupan murtumisen näkyväksi tavallisten venäläisten arjessa.
LUE MYÖS:
Polttoainepula on tehnyt Krimin liikkuvista ilmatorjuntaryhmistä liikkumattomia (VU 15.7.2026)