Kanadan johtama Nato-prikaati Latviassa on komentajansa eversti Kris Reevesin mukaan osin luopunut alkuperäisestä ”ansalanka”-roolistaan ja keskittyy nyt rakentamaan uskottavan puolustuksen Venäjää vastaan, kertoo Defense News. Muutos, jota hän kuvaa termillä ”taktinen uskottavuus”, on tarkoittanut eteen työnnettyjen asemien perustamista ja joukkojen asettamista Latvian itärajalle alueelle, jossa taistelutoiminta alkaisi mahdollisessa hyökkäystilanteessa.
– Juuri nyt minulla on prikaati, eikä rajan takana ole mitään, joka voisi eliminoida tämän prikaatin. Ja kun siellä on jotain, joka voisi eliminoida tämän prikaatin, Nato lisää tänne joukkoja. Luotan siihen, hän sanoi haastattelussa Selijan harjoitusalueella Keski-Latviassa.
Kanadalla on Latviassa noin 2000 sotilasta. Sen osuus Naton monikansallisessa prikaatissa siellä edustaa maan suurinta ulkomaista komennusta.
Puolustusliiton doktriini kanadalaisjoukkojen puolustamalla lohkolla on muuttunut Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan aikana. Vaikka ansalangan logiikka on yhä käytössä, sitä tuetaan nyt sotilaallisesti joukoilla, joiden odotetaan aktiivisesti pitävän asemansa eikä ainoastaan laukaisevan vastatoimia ja odottavan vahvistuksia.
Nato päätti vuonna 2016 perustaa monikansalliset taistelujoukot Baltian maihin ja Puolaan osana vahvistettua, eteen työnnettyä läsnäoloa. Kanada johtaa näitä eFP-joukkoja Latviassa. Venäjän hyökkäyssodan alettua Kanada suostui kesäkuussa 2022 suurentamaan pataljoonan kokoisen joukon vahvuuden prikaatiksi.
Aluksi kanadalaiset oli sijoitettu yhteen kasarmiin harjoitusalueelle, mutta nyt ne tukeutuvat jo neljälle eri alueelle eteen työnnettyine asemineen, jotta opitaan tuntemaan maasto ja parannetaan valmiutta.
– Ja mikä on vielä tärkeämpää, paikallisväestö on alkanut luottaa meihin ja ymmärtää meitä, koska he tukevat meitä taistelussa. Me olemme yhä ansalankajoukko, mutta meistä tulee vieläkin tehokkaampi, kun olemme paikalla nopeammin, tunnemme paremmin maaston ja saamme enemmän tukea, Reeves selventää.
Prikaati on Naton monikansallisen North Divisioonan alainen yhdessä Latvian mekanisoidun jalkaväkiprikaatin kanssa.
– Haluan nähdä ja näenkin merkkejä siitä, ett Kanadan maavoimat ymmärtävät Natoa paremmin. Emme ole olleet Naton kanssa operatiivisella alueella sitten Afganistanin. Nyt täällä teemme jälleen töitä operatiivisella alueella Nato-kumppaniemme kanssa ja näemme, missä olemme yhteistoimintakykyisiä ja missä emme, ja me työstämme sitä, hän jatkaa.
Monikansallisessa prikaatissa on joukkoja 14 maasta. Reevesin mukaan tavoitteena on vähentää kansallisuuksien määrää yksikkötasolla, koska saumaton yhteistyö on vaikeaa matalimmalla tasolla. Esikunnissa puolestaan diversiteetillä on arvoa, koska ongelmat ja ratkaisut nähdään eri tavoilla.