Amerikkalainen Saildrone on ampunut ensimmäistä kertaa ohjuksia miehittämättömästä Surveyor-pinta-aluksestaan Yhdysvaltain laivaston RIMPAC 2026 -sotaharjoituksessa Havaijilla.
Saildronen ja puolustusjätti Lockheed Martinin mukaan noin 20-metriseen Surveyoriin oli asennettu kahden JAGM-ohjuksen laukaisulaite sekä etäkäyttöinen tulenjohtojärjestelmä.
Alus ampui harjoituksessa kaksi JAGM- eli AGM-179-täsmäohjusta. Maalina käytettiin nopeasti liikkuvaa pinta-alusta jäljittelevää kohdetta. Tulituksessa Surveyor sai maalitietoa osana laajempaa Yhdysvaltain laivaston järjestelmää.
Kokeessa osoitettiin Maritime Danmark -sivuston mukaan, kuinka miehittämätön alus voidaan kytkeä osaksi laivasto-osaston sensori- ja tulenjohtoverkostoa.
Lockheed Martin ja Saildrone kertovat vieneensä järjestelmän suunnittelusta koeammuntaan kuudessa kuukaudessa. Lockheed Martin sijoitti Saildroneen 50 miljoonaa dollaria viime vuonna.
JAGM on kehitetty korvaamaan muun muassa laajalti käytettyjä Hellfire-ohjuksia. Ohjus soveltuu sekä maa- että merimaalien torjuntaan.
Partioita Suomenlahdella
Koeammunnalla on yhteys Itämeren turvallisuuteen, sillä neljä Saildronen pienempää Voyager-alusta osallistui kesällä 2025 Naton Task Force X Baltic -kokeiluun.
Miehittämättömät alukset toimivat Suomenlahdella ja läntisellä Itämerellä ja välittivät jatkuvaa tilannekuvaa meriliikenteestä.
Saildronen mukaan alukset seurasivat päivittäin satoja aluksia ja kykenivät toimimaan ilman paikalla olevaa huoltohenkilöstöä. Voyagerit eivät olleet aseistettuja, vaan niiden tehtävänä oli valvonta ja tiedustelutiedon kerääminen.
Saildrone on sittemmin käyttänyt miehittämättömiä aluksia Itämerellä myös merenpohjan ja kriittisen infrastruktuurin valvontaan Tanskan puolustusministeriön tukena.
Nato on puolestaan lisännyt miehittämättömien järjestelmien käyttöä Itämerellä Baltic Sentry -operaation yhteydessä. Helmikuussa 2026 Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua sopivat yhteistyöstä uusien teknologioiden nopeammaksi hankkimiseksi merellisiin tehtäviin.
Naton mukaan tavoitteisiin kuuluvat merellisen tilannekuvan lisäksi myös sensorit ja kyky vaikuttaa havaittuihin kohteisiin.
Saildronen tuore koe osoittaa, että yhtiö pyrkii juuri tähän suuntaan: samoja miehittämättömien alusten periaatteita halutaan käyttää pelkän valvonnan lisäksi aseellisissa tehtävissä.
Suurempi alus suunnitteilla
Surveyoria selvästi suurempi askel on Saildronen kehittämä Spectre. Huhtikuussa esitelty miehittämätön alus on 52 metriä pitkä ja uppoumaltaan noin 250 tonnia.
Yhtiö suunnittelee siitä useisiin sotilaallisiin tehtäviin soveltuvaa alustaa. Spectren tehtäviin voisivat kuulua sukellusveneentorjunta, elektroninen sodankäynti, miinoittaminen sekä ilma- ja ohjuspuolustus.
Saildrone pyrkii vastaamaan alustalla Yhdysvaltain laivaston tuleviin miehittämättömien pinta-alusten tarpeisiin.